Nykyään Zákynthoksen merikansallispuisto on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Ilmestymisestään lähtien Zákynthoksen merikansallispuisto on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja siitä on tullut keskeinen elementti keskustelussa jokapäiväisen elämän eri näkökohdista. Olipa kyseessä työpaikalla, koulutuksessa, politiikassa tai viihdealalla, Zákynthoksen merikansallispuisto on osoittautunut tärkeäksi ja ajankohtaiseksi aiheeksi, joka ansaitsee syvällisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Zákynthoksen merikansallispuisto:een ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Marathonísin saari.
Sijainti | |
---|---|
Lähin kaupunki | |
Pinta-ala |
13 500 ha |
Nimi alkuperäiskielellä |
Εθνικό Θαλάσσιο Πάρκο Ζακύνθου |
---|---|
Tyyppi |
Kansallispuisto, merensuojelualue |
Perustettu |
1999 |
Zákynthoksen merikansallispuisto (kreik. Εθνικό Θαλάσσιο Πάρκο Ζακύνθου, Ethnikó Thalássio Párko Zakýnthou) on merikansallispuisto Zákynthoksen saarella ja sen läheisillä merialueilla Jooniansaarilla läntisessä Kreikassa.
Zákynthoksen merikansallispuisto on perustettu vuonna 1999. Suojelualue perustettiin erityisesti uhanalaisten valekarettikilpikonnien (Caretta caretta) suojelemiseksi. Toinen merkittävä uhanalainen eläinlaji alueella on munkkihylje (Monachus monachus). Alueen uhanalaisiin kasvilajeihin kuuluu hietamerinarsissi (Pancratium maritimum).
Merikansallispuiston pinta-ala on noin 13 500 hehtaaria. Tästä noin 3 600 hehtaaria on maa-aluetta ja loput merialuetta. Kansallispuisto käsittää Laganáksenlahden Zákynthoksen eteläpuolella rantoineen, lahdessa olevat Kalonísin ja Marathonísin saaret sekä kauempana Zákynthoksen eteläpuolella sijaitsevat Strofadien saaret.