Valekarettikilpikonna
Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Valekarettikilpikonna:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tutkimme kaikkia olennaisia näkökohtia, jotka tekevät Valekarettikilpikonna:stä kiinnostavan sekä asiantuntijoita että niitä, jotka ovat vasta alkaneet perehtyä aiheeseen. Analysoimme Valekarettikilpikonna:n ympärillä olevia erilaisia lähestymistapoja ja mielipiteitä sekä sen vaikutuksia yhteiskuntaan, kulttuuriin ja maailmaan yleensä. Valmistaudu uppoutumaan informatiiviseen ja rikastuttavaan matkaan, joka johtaa sinut löytämään uuden näkökulman Valekarettikilpikonna:een.
| Valekarettikilpikonna | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Kilpikonnat Testudines |
| Heimo: | Merikilpikonnat Cheloniidae |
| Suku: | Caretta |
| Laji: | caretta |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Caretta caretta |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on takaa hyvin paksu suojaamaan haiden hyökkäyksiltä. Naaras munii yleensä joka toinen vuosi useita sadan munan pesueita. Arvion mukaan pesiviä naaraita on 60 000 yksilöä.
Koko ja ulkonäkö
Aikuinen valekarettikilpikonna voi kasvaa yli metrin pituiseksi ja painaa yli 100 kiloa. Valekarettikilpikonnalla on ruosteenvärinen noin 90 cm:n mittainen kilpi ja iso pää sekä vahvat leuat.
Levinneisyys
Valekarettikilpikonnat ovat levinneet laajalle alueelle lauhkeissa ja subtrooppisissa vesissä. Valekarettikilpikonna on Välimeren alueen yleisin kilpikonna. Valekarettikilpikonnat vaeltavat merikilpikonnista pisimmät matkat.
Viholliset
Valekarettikilpikonnalla on monia vihollisia. Niihin kuuluvat esim. miekkavalaat ja papukaijakalat voivat häiritä niitä. Australiassa ketut tuhoavat pesia. Myös ihmisen toiminta on ajanut sen sukupuuton partaalle.
Lähteet
- ↑ Casale, P. & Tucker, A.D.: Caretta caretta IUCN Red List of Threatened Species. Version 2015.4. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.5.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
| ||||||||||