Suksunin piiri
Seuraavassa artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Suksunin piiri, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime aikoina. Alkuperäistään sen nykypäivän merkityksellisyyteen asti Suksunin piiri on ollut alan eri asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena, ja he ovat tuoneet tähän aiheeseen erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja. Tämän artikkelin kautta tutkimme Suksunin piiri:n eri puolia sen käytännön vaikutuksista sen yhteiskuntaan kohdistuviin vaikutuksiin. Lisäksi tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja analysoimme sen ympärillä olevia nykytrendejä. Suksunin piiri on epäilemättä kiehtova aihe, joka ansaitsee käsitellä tyhjentävästi ja kriittisesti, joten kutsumme sinut sisään tähän jännittävään maailmaan ja tutustumaan kaikkeen Suksunin piiri:n takana.
.svg)
Suksunin piiri (ven. Суксунский район, Suksunski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Permin aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1924 perustetun piirin pinta-ala on 1 977 neliökilometriä. Asukkaita on 20 800 henkeä (vuonna 2009).
Suksunin piiri sijaitsee Permin aluepiirin kaakkoisosassa. Etelässä se rajoittuu Oktjabrskin, lännessä Ordan, luoteessa Kungurin ja pohjoisessa Kišertin piireihin sekä idässä ja kaakossa Sverdlovskin alueeseen. Pinta-alasta huomattava osa on metsää. Hyötykaivannaisia ovat kivennäisvedet, parantavat mudat, kupari, turve, tiilisavi ja travertiini. Suurin joki on Sylva
Piiriin kuuluu Suksunin kaupunkimainen taajama (kaupunkikunta) sekä neljä maalaiskuntaa: Kiselevo, Kljutši, Pojedugi ja Tis. Hallinnollinen keskus on Suksun. Asutuskeskuksia on yhteensä 63.
Asukkaista 83,4 % on venäläisiä, 8 % tataareja ja 6,9 % mareja. Marit ovat muuttaneet seudulle 1500–1700-luvuilla Volgan keskijuoksulta ja nykyisen Baškortostanin alueelta. Kaupunkiväestön osuus on 40,0 %.
Piirin kautta kulkee Permin ja Jekaterinburgin välinen maantie. Suksunissa on kone- ja laite- sekä elintarviketeollisuutta. Maatalous on keskittynyt maidon, viljan ja perunan tuotantoon.
Piirissä toimii ammattikoulu, lasten luomistyön keskus, taidekoulu, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksia, kirjastolaitos, teatteri ja kotiseutumuseo. Paikallislehtenä ilmestyy Novaja žizn (”Uusi elämä”). Vuonna 1996 perustettiin marien kansallinen kulttuurikeskus Sulii (”Sylva”).
Seudulla on arkeologisia muistomerkkejä. Nähtävyyksiin kuuluvat Suksunin ja maalaiskylien ortodoksiset kirkot sekä Suksunin entisen metallitehtaan rakennukset.
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Entsiklopedija Permi: Suksunski munitsipalnyi raion enc.permkultura.ru. Viitattu 1.3.2010. (venäjäksi)
- ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2009 g. 2009. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Arkistoitu 21.10.2011. Viitattu 1.3.2010. (venäjäksi)
- ↑ a b Entsiklopedija Permi: Marijtsy enc.permkultura.ru. Arkistoitu 25.5.2012. Viitattu 1.3.2010. (venäjäksi)
- ↑ Permski regionalnyi server: Suksunski munitsipalnyi raion perm.ru. Arkistoitu 22.12.2008. Viitattu 1.3.2010. (venäjäksi)
Aleksandrovsk • Barda • Berezniki • Berjozovka • Bolšaja Sosnova • Dobrjanka • Gainy • Gornozavodsk • Gremjatšinsk • Gubaha • Iljinski • Jelovo • Jurla • Jusva • Karagai • Kišert • Kizel • Kosa • Kotšovo • Krasnokamsk • Krasnovišersk • Kudymkar • Kudymkar • Kujeda • Kungur • Kungur • Lysva • Nytva • Ohansk • Oktjabrski • Orda • Osa • Otšor • Perm • Perm • Siva • Solikamsk • Solikamsk • Suksun • Tšaikovski • Tšastyje • Tšerdyn • Tšernuška • Tšusovoi • Uinskoje • Usolje • Vereštšagino • Zvjozdnyi