Krasnovišerskin piiri
Krasnovišerskin piiri on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Sen merkitys vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta populaarikulttuuriin, mukaan lukien tekniikka ja tiede. Ajan edetessä Krasnovišerskin piiri:stä on tullut keskeinen keskustelu- ja analyysipiste, jossa on erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka kutsuvat pohtimaan sen merkitystä ja mahdollisia seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Krasnovišerskin piiri:n tärkeimpiä ulottuvuuksia sekä sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
.svg)
Krasnovišerskin piiri (ven. Краснови́шерский райо́н, Krasnovišerski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Permin aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1941 perustetun piirin pinta-ala on 15 375 neliökilometriä. Asukkaita on 26 100 henkeä (vuonna 2009).
Krasnovišerskin piiri sijaitsee Permin aluepiirin koillisosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Komin tasavaltaan, idässä Sverdlovskin alueeseen, etelässä Aleksandrovskin ja Solikamskin sekä lännessä Tšerdynin piireihin. Pinta-alasta 87 % on metsää. Hyötykaivannaisia ovat öljy ja kaasu, timantit, kulta, marmori ja savi. Seudulla sijaitsee Višeran luonnonpuisto. Suurin joki on Višera. Idässä kohoaa Ural-vuoristo.
Piiriin kuuluu Krasnovišerskin kaupunki sekä 5 maalaiskuntaa: Mutiha, Ust-Jazva, Vaja, Verh-Jazva ja Višerogorsk. Hallinnollinen keskus on Krasnovišersk. Asutuskeskuksia on yhteensä 52.
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan piirin asukkaista 89,7 % on venäläisiä ja 2,5 % komeja. Seudulla asuu Jazvan komeiksi kutsuttu komiryhmä. Kaupunkiväestön osuus on 66,3 %.
Piirin kautta kulkee Solikamskin, Tšerdynin ja Krasnovišerskin välinen maantie. Talous perustuu puunhankintaan ja -jalostukseen sekä kaivostoimintaan (öljy, kulta, timantit). Lisäksi on elintarviketeollisuutta.
Piirissä toimii lasten musiikkikoulu, ammattikoulu, kirjastolaitos sekä kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksia. Paikallislehtenä ilmestyy Krasnaja Višera (”Punainen Višera”).
Seudulla on useita arkeologisia muistomerkkejä. Nähtävyyksiin kuuluu taidegalleria ja kotiseutumuseo.
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Entsiklopedija Permi: Krasnovišerski munitsipalnyi raion enc.permkultura.ru. Viitattu 11.2.2010. (venäjäksi)
- ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2009 g. 2009. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Arkistoitu 21.10.2011. Viitattu 11.2.2010. (venäjäksi)
- ↑ a b Permski regionalnyi server: Krasnovišerski munitsipalnyi raion perm.ru. Arkistoitu 22.12.2008. Viitattu 11.2.2010. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
- Krasnovišerskin piirin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
Aleksandrovsk • Barda • Berezniki • Berjozovka • Bolšaja Sosnova • Dobrjanka • Gainy • Gornozavodsk • Gremjatšinsk • Gubaha • Iljinski • Jelovo • Jurla • Jusva • Karagai • Kišert • Kizel • Kosa • Kotšovo • Krasnokamsk • Krasnovišersk • Kudymkar • Kudymkar • Kujeda • Kungur • Kungur • Lysva • Nytva • Ohansk • Oktjabrski • Orda • Osa • Otšor • Perm • Perm • Siva • Solikamsk • Solikamsk • Suksun • Tšaikovski • Tšastyje • Tšerdyn • Tšernuška • Tšusovoi • Uinskoje • Usolje • Vereštšagino • Zvjozdnyi