Tässä artikkelissa tutkimme Piitimensaame:n kiehtovaa maailmaa ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. _Var1 on kiinnittänyt kaiken ikäisten ihmisten huomion eri puolilta maailmaa, ja siitä on tullut laajan kiinnostuksen aihe. Syntymisestään lähtien Piitimensaame on herättänyt kiistoja, ihailua ja on ollut jopa tutkimuksen kohteena useilla tiedon aloilla. Näillä linjoilla analysoimme perusteellisesti Piitimensaame:n vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutusta eri alueilla. Tämä artikkeli tarjoaa kattavan katsauksen Piitimensaame:stä ja sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme sen historiallisesta merkityksestä sen merkityksellisyyteen nykyaikaisessa kontekstissa.
Piitimensaame | |
---|---|
Oma nimi | bidumsámegiella |
Muu nimi | arjeploginsaame |
Tiedot | |
Alue |
Ruotsi Norja |
Virallinen kieli | ei missään |
Puhujia | 20 |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | ei kirjakieltä |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | uralilaiset kielet |
Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet länsisaamelaiskielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | - |
ISO 639-2 | smi (muut saamen kielet) |
ISO 639-3 | sje |
ISO 639-3 | LPB |
Piitimensaame eli arjeploginsaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat piitimensaamelaiset. Sitä puhutaan enää Ruotsissa Arvidsjaurissa ja Arjeplogissa Piitimenjoen varrella. Aikaisemmin puhuma-alue on ulottunut Arjeplogin tunturialueiden kautta aina Norjan puolelle, mutta nykyisin kielellä on enää noin 20 puhujaa ja se on sammumaisillaan. Piitimensaame kuuluu myös Unescon listalle sammumisen vaarassa olevista kielistä.
Piitimensaamelainen kulttuurikeskus Duoddara Ráffe Norjan Beiarnissa pyrkii kuitenkin elvyttämään kielen. Israel Ruong, saamen kielen ja kulttuurin professori ja piitimensaamen äidinkielinen puhuja väitti 1940-luvulla, että piitimensaamen aidointa muotoa puhuttiin Luokta-Mávasin saamelaiskylässä.
Myös Arjeplogin saamelaisyhdistys tekee töitä kielen elvyttämisen puolesta. Se esimerkiksi keräsi vuosien 2008–2012 välillä piitimensaamelaisia sanoja, sanontoja ja kieliopillisia muotoja vanhemmilta piitimensaamen äidinkielisiltä puhujilta, mikä oli perustana Duoddara Ráffen piitimensaamen sanakirjahankkeelle. Tromssan yliopiston projektin Från kust till kust (suom. "rannikolta rannikolle") aikana lukuisat tutkijat ovat dokumentoineet saamelaiskulttuuria ja kieltä piitimensaamelaisessa ympäristössä.
Freiburgin yliopiston kielentutkija Joshua Wilbur pyrkii hankkeensa Syntatic patterns in Pite Saami: A corpus-based exploration of 130 years of variation and change avulla luomaan kokoelmapohjaisen kuvauksen piitimensaamen lauseopillisista piirteistä. Hanke tähtää kolmeen asiaan:
Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Klusiili | Norm. | p | t | k | ||||
Asp. | pʰ | tʰ | kʰ | |||||
Preasp. | ʰp | ʰt | ʰk | |||||
Affrikaatta | Norm. | ts | ʧ | |||||
Asp. | tsʰ | ʧʰ | ||||||
Preasp. | ʰts | ʰʧ | ||||||
Frikatiivi | f | v | s | ʃ | h | ||||
Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | ||||
Tremulantti | r | |||||||
Approksimantti | l | j |
Etinen | Takainen | |
---|---|---|
Suppea | i | u |
Puolisuppea | e | o |
Puoliavoin | ɛ | ɔ |
Avoin | a |
|
|