Kantasuomi

Nykymaailmassa Kantasuomi on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Ajan myötä Kantasuomi on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion, ja siitä on tullut keskeinen keskustelunaihe eri aloilla. Kantasuomi:n merkitys näkyy sen vaikutuksessa yhteiskuntaan ja tavassa, jolla se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Kantasuomi:n aihetta perusteellisesti, analysoimme sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan mittaan ja asiaan liittyviä erilaisia ​​näkökulmia.

Kantasuomi on historiallisen kielitieteen käsite, joka tarkoittaa historiallisen-vertailevan kielentutkimuksen avulla mallinnettua kantakieltä, joka jakautuu edelleen kolmeen kantakieleen:

Kieliä on puhuttu tutkija Petri Kallion mukaan karkeasti arvioiden niin, että varhaiskantasuomea on puhuttu toisella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua, keskikantasuomea ensimmäisellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua ja myöhäiskantasuomea ensimmäisellä vuosituhannella ajanlaskun alun jälkeen. Janne Saarikivi yhtyy Kallion mielipiteeseen.

Lähteet

  1. Junttila, Santeri: Kantasuomen balttilaiskontaktien aika ja paikka blogs.helsinki.fi. Viitattu 6.10.2020.
  2. Kallio, Petri: KANTASUOMEN KONSONANTTIHISTORIA. Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007., 2007. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia = Mémoires de la Société Finno-Ougrienne.
  3. Janne Saarikivi: Onko uralilaisen etnohistorian tutkimuksessa tapahtunut käänne? Monitieteisyys ja uudet teoriat itämerensuomalaisten kielten synnystä Valter Langin Homo Fennicuksen valossa. Multilingual Facilitation, 2021, s. 289. Artikkelin verkkoversio.
Tämä on täsmennyssivu, joka luettelee monimerkityksisen käsitteen eri merkitykset tai useita eri henkilöitä.
Artikkelisivuja, joiden nimessä tai tekstissä lukee ”kantasuomi”, voi hakea sivunnimihaulla, laajalla sivunnimihaulla tai tekstihaulla.