Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Eyvind Johnson:n kiehtovaan maailmaan ja tutkia sen alkuperää, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykyään. Muinaisista ajoista lähtien Eyvind Johnson on ollut ratkaisevassa roolissa ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut kaikkeen kulttuurisista teknologisiin näkökohtiin. Seuraavilla riveillä analysoimme perusteellisesti kaikkia Eyvind Johnson:een liittyviä näkökohtia, selvitämme sen mysteereitä, poistamme väärinkäsityksiä ja korostamme sen merkitystä nykymaailmassa. Eyvind Johnson on jättänyt lähtemättömän jäljen kaikenikäisten ja -kulttuuristen ihmisten elämään ensimmäisistä maininnoistaan historiassa ja läsnäoloonsa nykypäivän globalisoituneessa yhteiskunnassa, ja siitä on tullut yleismaailmallinen kiinnostava aihe.
Eyvind Johnson | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 29. heinäkuuta 1900 |
Kuollut | 25. elokuuta 1976 (76 vuotta) |
Kansalaisuus | Ruotsi |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | ruotsi |
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Olof Edvin ”Eyvind” Verner Johnson (29. heinäkuuta 1900 Boden, Norrbotten, Ruotsi – 25. elokuuta 1976 Tukholma) oli ruotsalainen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto yhdessä Harry Martinsonin kanssa vuonna 1974.
Eyvind Johnson kuului itseoppineisiin kirjailijoihin. Hän syntyi kuusilapsiseen perheeseen ja lähti 14-vuotiaana sekalaisiin töihin lähikaupunkiin: sahalle ja tiilitehtaalle. Työttömäksi jäätyään hän matkusti Tukholmaan tehdastöihin. Metallityöväenlakon aikana 1920 yritti ensimmäistä kertaa elää kirjoitustuloillaan. Vuonna 1921 hän lähti pariksi vuodeksi Saksaan ja Ranskaan ja kirjoitti sieltä ruotsalaisiin lehtiin.
Johnsonin varhaiset teokset käsittelevät hänen vaatimattomia lähtokohtiaan ja sosiaalisia ja poliittia ongelmia. Myöhäisemmissä teoksissa hän kokeili ja kyseenalaisti kertojan roolia ja ajan käsittelyä kirjallisuudessa. Toinen maailmansota järisytti hänen maailmankuvaansa: hän luopui pasifismista ja päätyi vakaumukseen, että pahaa on vastustettava väkivallalla. Suomen talvisodan aikana hän toimi kirjailija Harry Martinsonin kanssa Suomen hyväksi. Sodanjälkeinen romaani Sotilaan paluu tuo esille, kuinka sodan raskaat kokemukset elävät sotilaiden mielissä.
Johnsonin pääteoksena pidetään neliosaista, osittain omaelämäkerrallista sarjaa Romaani Olofista (1934–1937), joka kertoo nuoren miehen kasvuvuosista Norlannissa 1900-luvun alkupuolella.
|
|