Euroopan talous- ja rahaliitto
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Euroopan talous- ja rahaliitto:n aihetta ja kaikkia sen vaikutuksia. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen sukeltamme kattavaan analyysiin, joka kattaa kaikki asiaankuuluvat näkökohdat. Olipa Euroopan talous- ja rahaliitto henkilö, historiallinen tapahtuma, sosiaalinen ilmiö tai mikä tahansa muu kiinnostava aihe, tavoitteemme on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen yleiskatsaus, joka tyydyttää lukijoidemme uteliaisuuden. Näillä linjoilla perehdymme eri näkökohtiin, jotka ovat ominaisia Euroopan talous- ja rahaliitto:lle, sen vaikutuksesta yhteiskuntaan sen merkityksellisyyteen nykyisessä panoraamassa. Ei ole epäilystäkään siitä, että Euroopan talous- ja rahaliitto herättää laajaa kiinnostusta, ja siksi ehdotamme syvällistä ja paljastavaa ilmettä, jonka avulla voimme ymmärtää sen todellisen laajuuden.
Euroopan talous- ja rahaliitto eli EMU (The Economic and Monetary Union) on Euroopan unionin kolmivaiheinen talous- ja rahaliitto.
Rahaliiton ensimmäinen vaihe
Rahaliiton vuonna 1990 alkaneeseen ensimmäiseen vaiheeseen kuului kaikkien valuutansiirtojen vapauttaminen EEC:n alueella. Vuonna 1992 solmittiin Maastrichtin sopimus, jossa sovittiin EMUn viemisestä loppuun. Sopimus tuli voimaan 1. marraskuuta 1993.
Rahaliiton toinen vaihe
Rahaliiton 2. vaiheeseen kuului Euroopan keskuspankin edeltäjäksi aiotun European Monetary Instituten (EMI) perustaminen. Vuonna 1997 solmittiin Vakaus- ja kasvusopimus finanssikurin parantamiseksi. Se määritti kriteereitä euron käyttöönottoon. 1. kesäkuuta 1998 perustettiin Euroopan keskuspankki, ja 31. joulukuuta määriteltiin 11 osallistuvan maan valuutoille kiinteät vaihtosuhteet.
Rahaliiton kolmas vaihe
Rahaliiton 3. vaihe (yhteisvaluutta) alkoi 1. tammikuuta 1999, kun eurosta tuli oikea valuutta, vaikka käteisvaluuttana se otettiin käyttöön vasta 1.1.2002. Vuoden 2001 alusta Kreikka liittyi 12. jäseneksi euroalueeseen.
Unionin maista 20 on tähän mennessä jatkanut rahaliiton 3. vaiheeseen, vaikka kaikki EU-maat kuuluvatkin rahaliittoon.
Eurovaluutan ulkopuolella olevia
Tanskalla on oikeus pysyä rahaliiton ulkopuolella koska se liittyi EU:in jo ennen Maastrichtin sopimusta.
Ruotsi puolestaan on välttynyt liittymiseltä sen takia, että 3. vaihetta edeltävä ERM II on vapaaehtoinen.
Euron käyttöönottaneet maat
Vuoden 1994 jälkeen EU:hun liittyneet uudet jäsenmaat ovat velvoitettuja liittymään EMU:n 3. vaiheeseen. Näistä seuraavat ovat ottaneet euron käyttöön:
- Suomi ja Itävalta 1.1.1999 (1.1.2002)
- Slovenia 1.1.2007
- Malta ja Kypros 1.1.2008
- Slovakia 1.1.2009.
- Viro 1.1.2011
- Latvia 1.1.2014
- Liettua 1.1.2015
- Kroatia 1.1.2023
Omia valuuttoja käyttävät maat
Seuraavat EU-maat käyttävät edelleen omia valuuttojaan (merkitty sulkuihin):
- Bulgaria (Leva BGN/BGL)
- Puola (Zloty PLN)
- Romania (Leu RON)
- Ruotsi (Kruunu SEK)
- Tanska (Kruunu DKK)
- Tšekki (Koruna CZK)
- Unkari (Forintti HUF)
Lähteet
- ↑ http://ec.europa.eu/economy_finance/euro/emu/index_fi.htm
- ↑ Maastrichtin sopimus Euroopan unionista EU. Viitattu 6.12.2013.
- ↑ Talous- ja rahaliitto EMU Suomen Pankki. Arkistoitu 11.12.2013. Viitattu 6.12.2013.
- ↑ a b Talous- ja rahaliiton kolme vaihetta Euroopan keskuspankki. Arkistoitu 9.12.2013. Viitattu 6.12.2013.
- ↑ EMU vuonna 2013 ecb.int. 31.1.2013. Euroopan keskuspankki. Viitattu 11.5.2013.
Aiheesta muualla
- Antti Suvanto ym.: Arvio Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista. Valtiovarainministeriön julkaisuja 37a/2015, 2015. Helsinki: ISBN 978-952-251-722-7. Artikkelin verkkoversio.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||
