1993

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1993 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Suomessa valmistauduttiin vuoden 1994 presidentinvaaleihin.

Tapahtumia

Tammikuu

1. tammikuuta – Tšekkoslovakia jakautui; Tšekki ja Slovakia itsenäistyivät.
1. tammikuuta – Yhtenäismarkkinat Euroopan yhteisön alueella alkoivat.
1. tammikuuta – MTV ja Kolmoskanava yhdistyivät, uuden kanavan nimeksi tuli MTV3.
1. tammikuuta – Yleinen hätänumero 112 otettiin käyttöön myös Suomessa. Aiempi hätänumero oli ollut 000.
1. tammikuuta − Suomessa tuli voimaan puolustushallinnon uudistus, jonka nojalla perustettiin kolme maanpuolustusaluetta ja 12 sotilaslääniä sekä lakkautettiin sotilaspiirit.
1. tammikuuta – Uusi laki laajensi Ahvenanmaan itsehallintoa. Maakunta sai muun muassa oman passin ja postilaitoksen.
1. tammikuuta – Kaarina, Kiuruvesi, Närpiö, Pyhäjärvi ja Somero muuttuivat kaupungeiksi; Pyhäjärvi muutti samalla nimensä Pyhäsalmeksi. Kalannin kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin, Konginkankaan kunta Äänekosken kaupunkiin, Rauman mlk Rauman kaupunkiin, Säynätsalon kunta Jyväskylän kaupunkiin ja Tenholan kunta Tammisaaren kaupunkiin.
1. tammikuuta – Iniö, Maalahti ja Västanfjärd muuttuivat kaksikielisiksi kunniksi.
1. tammikuuta – Ikaalisten ja Parkanon kaupungit sekä Hämeenkyrön, Kihniön, Mouhijärven ja Viljakkalan kunnat siirrettiin Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin.
1. tammikuuta – Suomen kansallisuustunnukseksi moottoriajoneuvoissa ja postiliikenteessä vaihtui FIN entisen SF:n tilalle.
2. tammikuuta – Onnenpyörä-visailuohjelma tuli televisioon (Kim Floorin juontamana).
3. tammikuuta – George Bush ja Boris Jeltsin allekirjoittivat Moskovassa START II -sopimuksen.
5. tammikuuta – Liberian mukavuuslipun alla purjehtinut säiliöalus Braer ajoi karille Shetlandsaarten lähellä ja upposi. Lähes puolet aluksen noin 80 000 tonnin öljylastista vuoti mereen, mikä aiheutti vakavat ympäristövahingot.
7. tammikuuta − Helsinki-Vantaan lentoasemalla avattiin uusi kotimaanterminaali. Vanha terminaalirakennus jäi ulkomaanlentojen käyttöön.
11. tammikuuta – Suomen Kristillisen Liiton kansanedustaja Vesa Laukkanen erosi puolueen eduskuntaryhmästä ja perusti oman Vaihtoehto Suomelle -nimisen eduskuntaryhmän. Myöhemmin hän erosi myös tästä puolueesta.
12. tammikuuta – Oikeudenkäynti Itä-Saksan entistä puoluejohtajaa Erich Honeckeria vastaan lopetettiin ja hänet vapautettiin syytteistä. Lisäksi hän sai luvan matkustaa sukulaistensa luo Chileen, mikä aiheutti Saksassa vastalauseita. Lääkärit olivat todenneet 80-vuotiaan Honeckerin sairastavan maksasyöpää.
14. tammikuuta − Puolalainen matkustaja- ja rahtialus Jan Heweliusz kaatui ja upposi kovassa merenkäynnissä eteläisellä Itämerellä ollessaan matkalla Puolan Świnoujściesta Ruotsin Ystadiin. Onnettomuudessa hukkui 54 ihmistä. Onnettomuuden syyksi arveltiin sitä, että laivassa olleet junanvaunut olisivat päässeet liikkeelle laivan keinuessa.
19. tammikuuta – IBM julkisti tehneensä 4,97 miljardin dollarin tappion vuonna 1992, mikä oli sen historian huonoin tulos.
19. tammikuuta – Irak kielsi YK:n tarkastajia lentämästä omilla koneillaan Irakissa ja aloitti sotatoimet lentokieltoalueilla. USA ampui 40 risteilyohjusta Bagdadiin tehtaisiin, joiden arveltiin liittyvän Irakin varusteluohjelmaan. Irak suostui tämän jälkeen lentojen jatkamiseen.
19. tammikuuta − Hallitus hyväksyi Uudenmaan lääninhallituksen esityksen Helsingin Finlandia-talon julistamisesta suojelukohteeksi.
20. tammikuuta – Bill Clinton vannoi Yhdysvaltain presidentin virkavalan.
26. tammikuuta – Václav Havel valittiin Tšekin presidentiksi.
27. tammikuuta − Albanian entisen puoluejohtajan Enver Hoxhan leski Nexhmije Hoxha tuomittiin yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen valtion varojen kavaltamisesta.

Helmikuu

1. helmikuuta – Suomi, Ruotsi ja Itävalta aloittivat liittymisneuvottelut Euroopan yhteisön (myöhemmin Euroopan unioni) kanssa.
1. helmikuuta − Arkkipiispa John Vikström vihki Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovastin Voitto Huotarin Mikkelin hiippakunnan uudeksi piispaksi Mikkelin tuomiokirkossa. Huotarin edeltäjä Kalevi Toiviainen jäi eläkkeelle.
12. helmikuuta – Merseysidessa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa kaksi kymmenvuotiasta poikaa kaappasi kaksivuotiaan James Bulgerin äidiltään, pahoinpitelivät hänet kuoliaaksi ja jättivät junaradalle.
14. helmikuuta – Iran uudisti kirjailija Salman Rushdielle langetetun kuolemantuomion ja korotti hänen tappamisestaan maksettavan palkkion kahteen miljoonaan dollariin.
22. helmikuuta – Babylon 5 -televisiosarjan pilottijakso The Gathering esitettiin Yhdysvalloissa.
24. helmikuuta – Paraguayssa paljastui vuodelta 1961 peräisin ollut asiakirja, jonka mukaan Adolf Hitlerin sijainen Martin Bormann olisi kuollut Paraguayssa 15. helmikuuta 1959. Todellisuudessa Bormannin luuranko oli löydetty Berliinistä vuonna 1972 ja tieto vahvistettiin DNA-testillä vuonna 1998. Bormann oli kadonnut Natsi-Saksan kukistuessa toukokuun alussa 1945 ja hänet oli tuomittu Nürnbergin oikeudenkäynnissä poissaolevana kuolemaan.
24. helmikuuta – Pankinjohtaja Ulf Sundqvist erosi SDP:n puheenjohtajan paikalta. Varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antero Kekkonen valittiin väliaikaiseksi puheenjohtajaksi kesän puoluekokoukseen saakka.
25. helmikuuta − Hallitus teki äänin 11−6 periaatepäätöksen luvan myöntämisestä viidennelle ydinvoimalalle ja antoi asian eduskunnan päätettäväksi.
26. helmikuuta – New Yorkissa pommi-isku World Trade Centeriin tappoi kuusi ihmistä ja yli tuhat haavoittui.
28. helmikuuta – ATF:n agentit hyökkäsivät Daavidin oksa -kultin maatilalle Wacossa Texasissa pidättääkseen kulttijohtaja David Koreshin. Neljä agenttia ja viisi kultin jäsentä kuoli hyökkäyksessä, joka johti 51-päiväiseen saartoon.

Maaliskuu

12. maaliskuuta – Bombayssa Intiassa pommi-iskut tappoivat 300 ihmistä.
12. maaliskuuta – Pohjois-Korea ilmoitti vetäytyvänsä ydinsulkusopimuksesta.
13. maaliskuuta – Suuri lumimyrsky toi ennätykselliset lumisateet Yhdysvaltain itärannikolle ja vaikutti säähän Kuubasta Québeciin. Yhdysvalloissa 184 ihmistä kuoli.
16. maaliskuuta – Abhaasijoukot ja liittolaisensa aloittivat saamiensa raskaiden aseiden turvin hyökkäyksen kohti Georgian joukkojen hallussaan pitämää Abhasian pääkaupunkia Suhumiia, joka piiritettiin.
16. maaliskuuta − Saksalainen oikeusistuin totesi General Motors -konsernin rikkoneen Uudenkaupungin autotehtaan kanssa solmimansa ja vuoteen 1996 saakka voimassa olleen sopimuksen lopettamalla Opel Calibra -autojen tuotannon ja määräsi sen aloitettavaksi uudelleen Uudessakaupungissa.
22. maaliskuuta – Intel toimitti ensimmäiset Pentium-suorittimet.
23. maaliskuuta − Norjan kuningas Harald V ja kuningatar Sonja saapuivat viralliselle vierailulle Suomeen.
28. maaliskuuta – Édouard Balladurista tuli Ranskan pääministeri.
31. maaliskuuta – Richard Depewin kirjoittaman ohjelman ohjelmointivirhe lähetti viestin yli 200:aan uutisryhmään samanaikaisesti. Joel Furr nimitti tapahtumaa ”spämmäykseksi”.

Huhtikuu

2. huhtikuuta – Marlboroperjantai: Philip Morris ilmoitti laskevansa Marlboro-savukkeiden hintaa 20 % aiheuttaen suuria tappioita useille muillekin suurille tupakkayrityksille.
3. huhtikuuta – Brandon Lee haudattiin isänsä viereen Seattleen Lake View Cemetery -hautausmaalle.
14. huhtikuuta – Moskovassa alkoi oikeudenkäynti elokuun 1991 vallankaappaukseen osallistuneita vastaan. Syytettyinä oli 12 entistä neuvostojohtajaa, mm. Gennadi Janajev, Anatoli Lukjanov ja Vladimir Krjutshkov.
19. huhtikuuta – Lähes 80 Daavidin oksa -lahkon jäsentä teki joukkoitsemurhan Texasissa Yhdysvalloissa sytyttämällä talonsa palamaan. Kuolleiden joukossa oli lahkon johtaja David Koresh.
20. huhtikuuta – Eduskunta poisti Etelä-Afrikan vastaiset talouspakotteet.
20. huhtikuuta – Backstreet Boys -poikayhtye perustettiin.
22. huhtikuuta – Mosaic 1.0 -web-selain julkaistiin.
23. huhtikuuta – Entinen kansanedustaja ja ministeri Olavi Martikainen nimitettiin Kuopion läänin maaherraksi kesäkuun alusta lähtien. Entinen maaherra Kauko Hjerppe jäi eläkkeelle. Martikaisen kauden oli määrä kestää vuoden 2000 loppuun saakka, mutta se päättyi jo 1997 Kuopion läänin lakkauttamiseen.
24. huhtikuuta – IRA teki Bishopsgaten pommi-iskun Lontoossa.

Toukokuu

1. toukokuuta – Kansanedustaja Mauri Miettinen siirtyi Kymen läänin maaherraksi Matti Jaatisen jäädessä eläkkeelle. Miettisen tilalle eduskuntaan tuli Timo Ihamäki. Miettisen kauden piti kestää vuoden 2000 loppuun, mutta se päättyi jo syyskuun alussa 1997 Kymen läänin lakkauttamiseen.
3. toukokuuta − Korkein oikeus tuomitsi Mikkelin panttivankidraamaan osallistunutta poliisin erikoisryhmää, ns. Karhu-ryhmää, johtaneen komisarion 6 000 markan sakkoihin kuolemantuottamuksesta ja virkavirheestä. Kolme muuta poliisia vapautettiin syytteistä. Rangaistusta olivat vaatineet panttivankidraamassa surmansa saaneen panttivangin Jukka Häkkisen omaiset.
5. toukokuuta – Ulkoministeri Paavo Väyrynen erosi Esko Ahon hallituksesta keskittyäkseen presidentinvaalikampanjaansa. Uudeksi ulkoministeriksi valittiin MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto. MTK:n väliaikaiseksi puheenjohtajaksi valittiin entinen kansanedustaja ja ministeri Toivo T. Pohjala.
7. toukokuuta − Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi äänin 61−37 kannanoton jumalanpilkan poistamiseksi rikoslaista. Lopullinen päätös asiassa jäi eduskunnalle.
13. toukokuuta − Viro, Liettua ja Slovenia hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseniksi.
13. toukokuuta − Italian parlamentti kumosi entisen pääministerin Giulio Andreottin parlamentaarisen koskemattomuuden, jotta epäilyt hänen mafiayhteyksistään voitaisiin tutkia oikeudessa.
15. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Millstreetissä, Irlannissa. Isäntämaata edustanut Niamh Kavanagh voitti kappaleella ”In Your Eyes”.
16. toukokuuta – Turkin parlamentti valitsi pääministeri Süleyman Demirelin maan uudeksi presidentiksi huhtikuussa kuolleen Turgut Özalin tilalle.
16. toukokuuta − Liberaalinen Kansanpuolue valitsi uudeksi puheenjohtajakseen ainoan kansanedustajansa Tuulikki Ukkolan.
24. toukokuuta – Eritrea itsenäistyi.
28. toukokuuta – Eritrea ja Monaco hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi. Järjestössä oli nyt 183 jäsentä.
29. toukokuuta – Suomen siniristilippu täytti 75 vuotta.
31. toukokuuta – Latvia otti käyttöön oman rahayksikön latin.
31. toukokuuta − Opel Calibran tuotanto Uudenkaupungin autotehtaalla aloitettiin uudelleen.

Kesäkuu

1. kesäkuuta − Suomen Kaupunkiliitto, Suomen Kunnallisliitto ja Finlands Svenska Kommunalförbund yhdistyivät Kuntaliitoksi.
4. kesäkuuta – Kansanedustaja Paavo Lipponen valittiin SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi.
6. kesäkuuta – Mongoliassa järjestettiin ensimmäiset presidentinvaalit.
9. kesäkuuta – Japanin kruununprinssi Naruhito meni naimisiin porvarillista syntyperää olevan Masako Owadan kanssa.
9. kesäkuuta − Eduskunnan talousvaliokunta asettui äänin 9−8 vastustamaan viidennen ydinvoimalan rakentamista Suomeen.
11. kesäkuuta – Steven Spielbergin elokuvan Jurassic Park maailman ensi-ilta Yhdysvalloissa.
15. kesäkuuta – Paavi Johannes Paavali II siunasi Almudenan katedraalin Madridissa.
24. kesäkuuta – Eduskunta päätti asettaa entisen kauppa- ja teollisuusministerin Kauko Juhantalon syytteeseen valtakunnanoikeudessa ministerivastuulain rikkomisesta.
25. kesäkuuta − Liettua otti käyttöön oman rahayksikön litin.
26. kesäkuuta – Naantalissa avattiin Tove Janssonin luomille Muumi-hahmoille omistettu huvipuisto Muumimaailma.
27. kesäkuuta – Presidentti Bill Clinton määräsi ohjusiskun Irakin tiedustelun päämajaan vastineeksi Irakin suunnitelmasta murhata entinen presidentti George Bush hänen vieraillessaan Kuwaitissa huhtikuussa.
30. kesäkuuta − Tšekki ja Slovakia otettiin Euroopan neuvoston jäseniksi hajonneen Tšekkoslovakian sijaan.

Heinäkuu

1. heinäkuuta – Koskenkorvan viina täytti 40 vuotta.
2. heinäkuuta – Ukraina julisti alueellaan olleet Neuvostoliitolle kuuluneet ydinaseet omikseen.
3. heinäkuuta – Viimeiset venäläiset sotilaat lähtivät Kuubasta.
4. heinäkuuta − Jyväskylässä vietettiin suojeluskuntajärjestön perustamisen 75-vuotisjuhlaa. Tätä pidettiin ensimmäisenä virallisena tunnustuksena suojeluskunnille vuoden 1944 jälkeen, jolloin järjestö oli lakkautettu välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla.
5. heinäkuuta – YK:n asetarkastajat lähtivät Irakista Irakin kieltäydyttyä sallimasta valvontakameroiden asennusta ohjusten testaustukikohtiin. Tarkastajat palasivat jälleen Irakin taivuttua.
6. heinäkuuta – Mongoliassa pidettiin ensi kertaa suorat presidentinvaalit.
12. heinäkuuta – 7,2 richterin maanjäristys Hokkaidon rannikolla laukaisi tsunamin, joka surmasi 202 ihmistä Okushirin saarella.
14. heinäkuuta – Paavalin synodi teki Turun hiippakunnan tuomiokapitulille kantelun arkkipiispa John Vikströmiä vastaan tämän homoseksuaaleja koskeneen lausunnon vuoksi. Paavalin synodi syytti Vikströmiä harhaoppisuudesta.
16. heinäkuuta – Viron Narvassa ja Sillamäessä järjestettiin kansanäänestys autonomiasta. Viron hallitus piti kansanäänestystä laittomana.
17. heinäkuuta – Guns N' Roses esitti viimeisen keikkansa Use Your Illusion -maailmankiertueesta, joka oli pisimpään kestänyt rock-kiertue.
28. heinäkuuta – Andorra liittyi YK:n jäseneksi.
29. heinäkuuta – Israelin korkein oikeus hylkäsi syytteet natsirikolliseksi syytettyä ukrainalaissyntyistä John Demjanjukia vastaan. Yhdysvallat oli luovuttanut Demjanjukin Israeliin vuonna 1986 ja hänet oli tuomittu kuolemaan vuonna 1988. Demjanjukin oli väitetty olleen Treblinkan keskitysleirin "Iivana Julmaksi" kutsuttu vartija, joksi oli kuitenkin uusissa tutkimuksissa osoittautunut eräs toinen henkilö.
31. heinäkuuta – Tilastokeskus ilmoitti työttömien määrän Suomessa ylittäneen puolen miljoonan henkilön rajan. Työttöminä oli liki 519 000 henkilöä eli 20,4 prosenttia työvoimasta. Noin 90 000 työtöntä oli ollut ilman työtä yhtäjaksoisesti yli vuoden ajan ja noin 116 000 työtöntä oli alle 25-vuotiaita.

Elokuu

1. elokuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto siirtyi Kansaneläkelaitoksen pääjohtajaksi eläkkeelle jääneen Jaakko Pajulan tilalle. Uudeksi kauppa- ja teollisuusministeriksi tuli kansanedustaja Seppo Kääriäinen.
1. elokuuta − Kokoomuksen puoluesihteeri Pekka Kivelä tuli kansanedustajaksi Jouni J. Särkijärven siirryttyä asunto- ja rakentamisosaston ylijohtajaksi ympäristöministeriöön.
5. elokuuta − Moldova erosi Itsenäisten valtioiden yhteisöstä IVY:stä maan parlamentin kieltäydyttyä ratifioimasta yhteisön peruskirjaa.
8. elokuuta – Näytöslennolla ollut JAS 39 Gripen -hävittäjä putosi keskelle Långholmenin saarta Tukholmassa. Kuusi ihmistä loukkaantui lievästi. Onnettomuuden syyksi todettiin koneen yliohjautuminen lentäjän tekemän liian nopean ohjausliikkeen vuoksi.
9. elokuuta – Belgian kuningas Albert II nousi Belgian valtaistuimelle yhdeksän päivää veljensä kuningas Baudouinin kuoleman jälkeen.
17. elokuuta – Etelä-Afrikka ja Namibia sopivat Etelä-Afrikalle kuuluvan Walvis Bayn alueen siirtymisestä Namibialle maaliskuun alkuun 1994 mennessä. Alueen pinta-ala oli noin tuhat neliökilometriä ja siellä oli noin 20 000 asukasta. Se oli Lounais-Afrikan ainoa syväsatama ja tärkeä kalastuskeskus.
24. elokuuta – Ministerineuvos Viktor Vladimirov julkisti muistelmateoksensa Näin se oli, jossa hän myönsi Neuvostoliiton sekaantuneen toistuvasti Suomen sisäisiin asioihin 1980-luvulle saakka.
25. elokuuta – Helsingissä Kallion kaupunginosassa paljastettiin Kain Tapperin veistämä näyttelijä Tauno Palon muistomerkki.
31. elokuuta – Viimeiset venäläissotilaat poistuivat Liettuasta.

Syyskuu

1. syyskuuta – Turun hiippakunnan tuomiokapituli totesi, ettei Paavalin synodin heinäkuussa tekemä kantelu arkkipiispa John Vikströmiä vastaan antanut aihetta jatkotoimiin.
3. syyskuuta – Menestyselokuva Jurassic Park sai ensi-iltansa Suomessa.
4. syyskuuta – Unkarin entinen valtionpäämies Miklós Horthy haudattiin kotiseudulleen. Unkarilaisten suhtautuminen Horthyyn oli edelleen kaksijakoista; toiset pitivät häntä suurena isänmaanystävänä, toiset fasistina. Horthy oli kuollut Portugalissa vuonna 1957.
8. syyskuuta – PLO tunnusti Israelin.
9. syyskuuta – Israel tunnusti PLO:n palestiinalaisen kansan edustajaksi.
9. syyskuuta – Kansanedustaja Heikki Riihijärvi erosi Suomen Maaseudun Puolueesta ja perusti oman Suomalainen rintama -nimisen eduskuntaryhmän.
13. syyskuuta – PLO:n johtaja Jasser Arafat ja Israelin pääministeri Jitzhak Rabin kättelivät Washingtonissa rauhansopimuksen allekirjoituksen jälkeen.
18. syyskuuta – Viimeiset venäläiset sotilaat lähtivät Puolasta.
19. syyskuuta – Natsirikolliseksi syytetty John Demjanjuk karkotettiin Israelista sen jälkeen, kun maan korkein oikeus oli hylännyt häntä vastaan nostetut syytteet. Demjanjukille määrättiin elinikäinen maahantulokielto Israeliin.
19. syyskuuta − Lappeenrannassa paljastettiin Kauko Räsäsen veistämä Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle jääneiden talvi- ja jatkosodan sankarivainajien muistomerkki.
21. syyskuuta – Venäjän perustuslaillinen kriisi alkoi Jeltsinin hajotettua perustuslain vastaisesti kansanedustajien kongressin ja korkeimman neuvoston.
22. syyskuuta – Vasemmistoliiton puoluesihteeri Matti Viialainen sanoi, että kommunistien taloussotkuissa oli 1980-luvun puolivälistä lähtien menetetty noin 300 miljoonaa markkaa.
22. syyskuuta – Tapahtui Big Bayou Canotin junaturma.
23. syyskuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 2000 kesäkisat Australian Sydneylle.
23. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti oikeustieteen tohtori Pekka Hallbergin Korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi. KHO:n edellinen presidentti Antti Suviranta siirtyi eläkkeelle.
24. syyskuuta – Georgian syrjäytetty presidentti Zviad Gamsakhurdia palasi maahan ja julisti Länsi-Georgiassa Zugdidissa perustetuksi maanpakolaishallituksen vastustamaan Eduard Ševardnadzen hallintoa. Gamsakhurdia keräsi merkittävät aseelliset joukot ja aseita pakenevilta hallituksen joukoilta. Gamsakhurdian joukot saivat haltuunsa Potin satamakaupungin, josta myös Armenia ja Azerbaidžan olivat riippuvaisia. Venäjän lähetti lokakuussa 2 000 joukot suojaamaan Georgian rautatieverkostoa.
24. syyskuuta − Eduskunta hylkäsi äänin 107−90 hallituksen esityksen luvan myöntämiseksi viidennen ydinvoimalan rakentamiselle.
27. syyskuuta – Abhaasijoukot ja vapaaehtoiset valtasivat Abhasian pääkaupungin Suhumin Georgian hallitukselta. Joukoilla oli nyt aseistuksenaan Su-25-koneita ja Grad-raketinheittimiä entisten metsästysaseiden sijaan. Abhaasit ajoivat georgialaiset kaupungista ja teloittivat kiinni jääneet Georgian asettaman Abhasian hallituksen jäsenet.
28. syyskuuta – Tilastokeskuksen katsauksesta ilmeni, että Suomesta oli kahden ja puolen vuoden aikana kadonnut yli 400 000 työpaikkaa.
30. syyskuuta – SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja julkisti muistelmateoksensa Kukkaisvallasta Kekkosvaltaan, jossa hän tunnusti vuodattaneensa presidentti Urho Kekkosen laatiman salaisen niin sanotun Zavidovo-muistion julkisuuteen syksyllä 1972. Tuomioja ei kuitenkaan kertonut, miten hän oli saanut muistion haltuunsa.

Lokakuu

3. lokakuuta – Mogadishussa Somaliassa laaja taistelu USA:n rauhanturvaajien ja paikallisten sotapäälliköiden välillä, 18 amerikkalaista ja 350 somalia sai surmansa.
4. lokakuuta − Romania hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi. Neuvostossa oli nyt 32 jäsenvaltiota.
5. lokakuuta – Viimeiset Moskovan Valkoiseen taloon linnoittauneet kansanedustajat pakotettiin panssarivaunujen tulella ulos.
6. lokakuuta – Benazir Bhutton johtama Pakistanin kansanpuolue (PPP) voitti Pakistanin parlamenttivaalit. Jo aiemminkin pääministerinä toiminut Bhutto muodosti Pakistanin uuden hallituksen 16. lokakuuta.
8. lokakuuta − YK:n yleiskokous kumosi Etelä-Afrikan vastaiset talouspakotteet, mutta päätti pitää öljysaarron ja aseidenvientikiellon voimassa.
11. lokakuuta – Valtakunnanoikeus kokoontui käsittelemään Kauko Juhantaloa vastaan nostettua syytettä Helsingin Säätytalossa.
12. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi omaisuudenhoitoyhtiöiden eli niin sanottujen roskapankkien perustamisen.
20. lokakuuta − Postipankki, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki (SKOP) ja Yhdyspankki jättivät Helsingin raastuvanoikeudelle anomuksen Eka-yhtymän asettamisesta yrityssaneeraukseen. Eka-yhtymä oli ajautunut käteisvarojen puutteeseen Ekan säästökassojen asiakkaiden nostettua kahden päivän aikana tileiltään yhteensä liki 200 miljoonaa markkaa.
23. lokakuuta − Shankill Roadin pommi-iskussa Belfastissa kuoli yhdeksän sivullista.
24. lokakuuta − Lappeenrannassa siunattiin sankarihautaan kaikkiaan 109 Karjalankannaksen taistelupaikoilta kesän aikana löydettyä, tunnistamattomiksi jäänyttä sankarivainajaa.
26. lokakuuta – Entisen Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin päällikkö Erich Mielke tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen kahdesta poliisin murhasta, jotka hän oli tehnyt erään toisen kommunistin kanssa vuonna 1931.
27. lokakuuta − Moldova liittyi jälleen Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) jäseneksi.
27. lokakuuta – Kuusi ihmistä menehtyi Norjan Overhallassa Namsosiin matkalla olleen pienkoneen syöksyttyä maahan.
29. lokakuuta – Valtakunnanoikeus tuomitsi entisen kauppa- ja teollisuusministerin Kauko Juhantalon yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen lahjusten vaatimisesta. Oikeuden mielestä Juhantalo oli yhdistänyt henkilökohtaiset raha-asiansa ja virkatoimensa lainvastaisella tavalla. Juhantalon saamaa tuomiota pidettiin erittäin ankarana.

Marraskuu

1. marraskuuta – Euroopan unionin alku: Maastrichtin sopimus astui voimaan.
3. marraskuuta − Venäjän puolustusministeri, kenraali Pavel Gratšov ilmoitti Venäjän varaavan uuden sotilasdoktriininsa mukaan itselleen oikeuden ydinaseen ensikäyttöön, mikäli Venäjän valtiollinen olemassaolo olisi uhattuna.
4. marraskuuta – Liberaalien Jean Chrétienista tuli Kanadan 20. pääministeri.
4. marraskuuta – Suomen Kristillisen Liiton kansanedustaja Eeva-Liisa Moilanen teki aloitteen Kauko Juhantalon erottamiseksi eduskunnasta.
4. marraskuuta – Noin 13 000 työtöntä eri puolilta Suomea osoitti eduskuntatalon edustalla mieltään hallituksen työllisyyspolitiikkaa vastaan.
6. marraskuuta – Georgian hallitus sai valtasi Gamsakhurdian tukikohtanaan pitämän Zugdidin, jolloin kapinayritys kaatui.
9. marraskuuta – Mostarin vanha silta tuhoutui serbien tankkien tulituksessa Mostarissa Bosnia ja Hertsegovinassa. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco oli julistanut sillan suojelukohteeksi.
9. marraskuuta − Kuusi kansanedustajaa pyysi eduskunnan Perustuslakivaliokuntaa tutkimaan oikeuskansleri Jorma S. Aallon toiminnan Kauko Juhantaloa koskeneessa esitutkinnassa. Aalto oli katsonut esitutkinnan valmistuttua, ettei syytteen nostamiseen Juhantaloa vastaan olisi ollut aihetta, koska Juhantalo ei ollut hänen mielestään toiminut ”selvästi lain vastaisesti”, vaan ainoastaan ”varomattomasti ja moitittavasti”.
15. marraskuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle uuden 20 markan setelin sekä uudet yhden, viiden ja kymmenen markan kolikot. Vuonna 1987 liikkeelle laskettu kymmenen markan seteli poistui käytöstä.
17. marraskuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto muuttivat vastavalmistuneeseen tasavallan presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen.
17. marraskuuta – Erik Bergman sai Pohjoismaiden neuvoston sävellyspalkinnon oopperasta Det sjungande trädet. Palkinnon arvo oli 200 000 Tanskan kruunua.
18. marraskuuta – Armeija otti vallan käsiinsä Nigeriassa erottaen kolme kuukautta vallassa olleen siviilihallituksen, keskeyttäen parlamentin toiminnan ja lakkauttaen poliittiset puolueet.
18. marraskuuta – Heinolassa vihittiin käyttöön Suomen pisin maantiesilta. Valtatie 4 ohittaa Heinolan lähes kilometrin pituista Tähtiniemen siltaa pitkin.
24. marraskuuta – 11-vuotiaat Robert Thompson ja Jon Venables tuomittiin kaksivuotiaan James Bulgerin murhasta Liverpoolissa määräämättömäksi ajaksi vankeuteen. Heidän tuomionsa muutettiin elinikäiseen ehdolliseen vankeuteen 2001.
25. marraskuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto täytti 70 vuotta.
28. marraskuuta − Kansanedustaja Pekka Haavisto valittiin Vihreän liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Puoluesihteeriksi valittiin tamperelainen kaupunginvaltuutettu Katariina Poskiparta.
30. marraskuuta − Helsingin uusi oopperatalo vihittiin käyttöön. Avajaisnäytäntönä oli Aulis Sallisen Kullervo-oopperan ensi-ilta Suomessa.
30. marraskuuta − Asuntohallitus lopetti toimintansa. Sen tilalle perustettiin Valtion asuntorahasto.

Joulukuu

1. joulukuuta – Suomessa astui voimaan alioikeusuudistus, jossa raastuvan- ja kihlakunnanoikeudet lakkautettiin ja tilalle perustettiin käräjäoikeudet
3. joulukuuta – Eduskunta erotti kansanedustaja Kauko Juhantalon äänin 134–41. Juhantalon tilalle eduskuntaan nousi aiemminkin kansanedustajana toiminut Saimi Ääri.
10. joulukuuta – ANC:n johtaja Nelson Mandela ja Etelä-Afrikan presidentti Frederik Willem de Klerk saivat Nobelin rauhanpalkinnon.
14. joulukuuta − Viron parlamentti hyväksyi kielilain, jonka nojalla virosta tuli maan ainoa virallinen kieli.
16. joulukuuta − Helsingin kaupunginviskaali päätti olla nostamatta syytteitä SKP (yhtenäisyys) -puolueen johtohenkilöitä vastaan. Näyttöä siitä, että puolue olisi saanut rahallista tukea Neuvostoliiton kommunistiselta puolueelta, ei ollut riittävästi.
17. joulukuuta – Rahanpesusta tuli Suomessa rikoslain muutoksella rangaistava teko. Lainmuutos astui voimaan vuoden 1994 alussa.
17. joulukuuta − Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei oikeuskansleri Jorma S. Aalto ollut rikkonut lakia päättäessään jättää nostamatta syytettä Kauko Juhantaloa vastaan, mutta antoi Aallolle huomautuksen. Kuuden kansanedustajan tekemä kanne Aallon asettamiseksi syytteeseen valtakunnanoikeudessa raukesi.
21. joulukuuta − Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) ylimääräinen yhtiökokous päätti nostaa 1,7−2,3 miljardin markan vahingonkorvauskanteet pankin entistä johtoa, mm. pääjohtaja Christopher Wegeliusta vastaan. Valtion vakuusrahaston SKOP:ssa tekemän erityistilintarkastuksen mukaan pankin johdon vuosina 1990−1991 tekemät luotto- ja takauspäätökset olivat olleet lain ja pankin sääntöjen vastaisia.
22. joulukuuta − Etelä-Afrikan parlamentti hyväksyi väliaikaisen perustuslain, joka lakkautti lopullisesti rotuerottelun.
22. joulukuuta − Yleisradion hallintoneuvosto valitsi yhtiön uudeksi pääjohtajaksi TV 2:n johtajan Arne Wessbergin.
30. joulukuuta – Israel ja Pyhä istuin solmivat diplomaattiset suhteet.

Tuntematon päivämäärä

Lama oli syvimmillään Suomessa.
Veikkauksen pitkäveto alkoi kierroksella 45.
Suomea kierteli kevään ja kesän aikana iriadamanteiksi itseään kutsunut 50−60 hengen joukko ”elämäntapaintiaaneja”. Pääosin Belgiasta ja Ranskasta kotoisin ollut joukko ilmoitti tutkivansa ihmisen kykyä selviytyä luonnon ehdoilla arktisissa oloissa ja se majaili ainakin Kittilässä, Kuhmoisissa ja Helsingissä. Ns. sensaatiolehdistön nostatettua kohun ryhmän oleskelusta Suomessa viranomaiset määräsivät joukon karkotettavaksi maasta, koska sen toimeentulosta ei katsottu olevan takeita. ”Intiaanit” tekivät karkotuspäätöksestä valituksen, jonka Korkein hallinto-oikeus kuitenkin hylkäsi. Ryhmä poistui Suomesta vähin äänin loppusyksyn aikana.

Syntyneitä

5. tammikuuta – Arttu Lesonen, suomalainen kitaristi
9. tammikuuta – Ashley Argota, yhdysvaltalainen näyttelijä
12. tammikuuta – Zayn Malik, englantilainen laulaja, One Direction -yhtyeen entinen jäsen
12. tammikuuta – Aika Mitsui, japanilainen laulaja
18. tammikuuta – Morgan York, yhdysvaltalainen näyttelijä
26. tammikuuta – Cameron Bright, kanadalainen näyttelijä
28. tammikuuta – Will Poulter, englantilainen näyttelijä ja tuottaja
2. helmikuuta – Hemmo Karja, suomalainen näyttelijä
3. helmikuuta – Noora Laukkanen, suomalainen uimari
3. helmikuuta – Aleksi Salonen, suomalainen jääkiekkoilija
7. helmikuuta – David Dorfman, yhdysvaltalainen näyttelijä
17. helmikuuta – Sara Tammela, suomalainen näyttelijä
19. helmikuuta – Victoria Justice, yhdysvaltalainen näyttelijä
26. helmikuuta – Maria Ehrich, saksalainen näyttelijä
2. maaliskuuta – Christoffer Lindvall, suomalainen maastohiihtäjä
4. maaliskuuta – Alice Jones, englantilainen näyttelijä
9. maaliskuuta - Suga, eteläkorealainen rap-artisti, lauluntekijä ja tuottaja
14. maaliskuuta – Janne Saksela, suomalainen jalkapalloilija ja entinen lapsinäyttelijä
17. maaliskuuta – Julia Winter, brittiläinen näyttelijä
21. maaliskuuta – Suraj Sharma, intialainen näyttelijä (Piin elämä)
24. maaliskuuta – Daniel Sazonov, suomalainen poliitikko, Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja
27. maaliskuuta – Lidia Isac, venäläis-moldovalainen laulaja
1. huhtikuuta – Keito Okamoto, japanilainen laulaja
4. huhtikuuta – Joona Leppälä (”ZoneVD”), suomalainen YouTube -videoiden tekijä
10. huhtikuuta – Sofia Carson, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
14. huhtikuuta – Vivien Cardone, yhdysvaltalainen näyttelijä
15. huhtikuuta - Eric Savolainen, suomalainen youtubaaja
16. huhtikuuta – Markus Granlund, suomalainen jääkiekkoilija
16. huhtikuuta – Mirai Nagasu, yhdysvaltalainen taitoluistelija
23. huhtikuuta – Topi Koistinen, suomalainen pesäpalloilija (k. 2012)
6. toukokuuta – Naomi Scott, englantilainen näyttelijä ja laulaja
9. toukokuuta – Ryōsuke Yamada, japanilainen näyttelijä, laulaja ja tanssija
14. toukokuuta – Martta Alajärvi, saamelainen toimittaja ja juristi
14. toukokuuta – Miranda Cosgrove, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. toukokuuta – Caroline Zhang, yhdysvaltalainen taitoluistelija
26. toukokuuta – Sanni Kurkisuo, suomalainen laulaja ja näyttelijä
1. kesäkuuta – Siiri Perälä, suomalainen futsalpelaaja (k. 2022)
5. kesäkuuta – Eetu Rantala, suomalainen pikajuoksija
9. kesäkuuta – Lidia Buble, romanialainen laulaja
9. kesäkuuta – Danielle Chuchran, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. kesäkuuta – Janita Lukkarinen, suomalainen televisiopersoona (k. 2020)
24. kesäkuuta – Stina Nilsson, ruotsalainen maastohiihtäjä
26. kesäkuuta – Ariana Grande, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
1. heinäkuuta – Raini Rodriguez, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
9. heinäkuuta – Saskia Rosendahl, saksalainen näyttelijä
20. heinäkuuta – Alycia Debnam-Carey, australialainen näyttelijä
24. heinäkuuta – Aleksi Rantamaa, suomalainen toimittaja ja tubettaja
26. heinäkuuta – Elizabeth Gillies, yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja ja tanssija
26. heinäkuuta – Taylor Momsen, yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä, malli ja näyttelijä
28. heinäkuuta – Cher Lloyd, englantilainen laulaja
3. elokuuta – Paula Riemann, saksalainen näyttelijä
8. elokuuta – Vilma Alina Lähteenmäki, suomalainen laulaja ja lauluntekijä
11. elokuuta – Alyson Stoner, yhdysvaltalainen näyttelijä ja tanssija
16. elokuuta – Cameron Monaghan, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
26. elokuuta – Lauren Keyana Palmer (”Keke Palmer”), yhdysvaltalainen näyttelijä
29. elokuuta – Liam Payne, One Direction -yhtyeen jäsen
1. syyskuuta – Ilona Mitrecey, ranskalainen laulaja
5. syyskuuta – Juska Reiman, suomalainen laulaja ja näyttelijä
13. syyskuuta – Niall Horan, One Direction -yhtyeen jäsen
20. syyskuuta – Otto Gustavsson, suomalainen näyttelijä
21. syyskuuta – Ruuben Kaalep, virolainen poliitikko
27. syyskuuta – Mónica Puig, puertoricolainen tennispelaaja ja olympiavoittaja
30. syyskuuta - Juhana Aho, suomalainen jääkiekkoilija
2. lokakuuta – Aaro Vainio, suomalainen autourheilija
8. lokakuuta – Angus T. Jones, yhdysvaltalainen näyttelijä
8. lokakuuta – Molly Quinn, yhdysvaltalainen näyttelijä
9. lokakuuta – Scotty McCreery, yhdysvaltalainen laulaja
14. lokakuuta – Martta Hakala, suomalainen laulaja
17. lokakuuta – Kenneth Omeruo, nigerialainen jalkapalloilija
21. lokakuuta – Käärijä (Jere Pöyhönen), suomalainen rap-muusikko
23. lokakuuta – Roni Bäck, suomalainen tietokirjailija ja YouTube-videoiden tekijä
23. lokakuuta – Taylor Spreitler, yhdysvaltalainen näyttelijä
3. marraskuuta – Jordan Smith, yhdysvaltalainen laulaja
9. marraskuuta – Matti Herola, suomalainen yhdistetyn hiihtäjä
18. marraskuuta – Juuso Karikuusi (”Herba”), suomalainen YouTube-videoiden tekijä
22. marraskuuta – Adèle Exarchopoulos, ranskalainen näyttelijä (Adelen elämä: osat 1 ja 2)
22. marraskuuta – Aleksi Lehikoinen (”Gettomasa”), suomalainen rap-artisti
29. marraskuuta – Selma Savolainen, suomalainen laulaja, säveltäjä ja sanoittaja
7. joulukuuta – Simone Wild, sveitsiläinen alppihiihtäjä
8. joulukuuta – AnnaSophia Robb, yhdysvaltalainen näyttelijä
14. joulukuuta – Lara Melda, turkkilainen pianisti
15. joulukuuta – Alina Eremia, romanialainen laulaja ja näyttelijä
22. joulukuuta – Meghan Trainor, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
Nadia Murad, vuoden 2018 Nobelin rauhanpalkinnon saanut irakilainen ihmisoikeusaktivisti
Darja Serenko, venäläinen runoilija, feministit ja sodanvastainen aktivisti

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1993 kuolleista henkilöistä

Nobelin palkinnot

Tapahtumia aiheittain

Elokuvat

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1993

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1993

Musiikki

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1993

Urheilu

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1993

Videopelit

Pääartikkeli: Videopelivuosi 1993

Vuosi 1993 fiktiossa

Clive Cusslerin vuonna 1990 julkaistu romaani Lohikäärme sijoittuu tähän vuoteen.
William Luther Piercen vuonna 1978 julkaistun romaanin The Turner Diaries loppuosa sijoittuu tähän vuoteen.
Whitley Strieberin ja James Kunetkan vuonna 1984 julkaistu romaani Warday sijoittuu prologia lukuun ottamatta tähän vuoteen.

Lähteet

↑ Leinonen, Hannu: Öljykatastrofi uhkaa koko Shetlannin etelärannikkoa. Helsingin Sanomat, v, s. 25. Näköislehden aukeama (tilaajille).
↑ Isomäki, Merja: Sillamäen ja Narvan asukkaat äänestävät autonomiasta hs.fi. 16.7.1993. Viitattu 14.3.2023.
↑ Kandidaat nr. 272 RUUBEN KAALEP Valimised. Viitattu 17.2.2018. (viroksi)

Aiheesta muualla

[1] Leinonen, Hannu: Öljykatastrofi uhkaa koko Shetlannin etelärannikkoa. Helsingin Sanomat, v, s. 25. Näköislehden aukeama (tilaajille).

[2] Isomäki, Merja: Sillamäen ja Narvan asukkaat äänestävät autonomiasta hs.fi. 16.7.1993. Viitattu 14.3.2023.

[3] Kandidaat nr. 272 RUUBEN KAALEP Valimised. Viitattu 17.2.2018. (viroksi)