Nykyään Yhteiskuntafilosofia on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta viihteeseen. Yhteiskuntafilosofia:n kehitystä ovat tutkineet ja analysoineet eri alojen asiantuntijat, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Yhteiskuntafilosofia:n merkitystä ja relevanssia nykyään sekä sen vaikutusta populaarikulttuuriin ja globaaliin päätöksentekoon.
Yhteiskuntafilosofia eli sosiaalifilosofia on filosofian osa-alue, jossa pohditaan yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä. Alan kiinnostus kohdistuu ihmisten muodostamien yhteisöjen toiminnan luonteeseen. Yhteiskuntafilosofia on osittain poliittisen filosofian kanssa päällekkäinen termi. Erikseen on olemassa yhteiskuntatieteiden filosofia, jossa pohditaan yhteiskuntatieteisiin liittyviä filosofisia kysymyksiä.
Yhteiskuntaa tarkastellaan sekä kokemusperäisesti (empiirisesti) että filosofisesti. Filosofinen tarkastelu pyrkii asiassa yleisempään käsitykseen kuin empiirinen tarkastelu. Filosofian tutkimusvälineitä ovat looginen ajattelu ja käsitteiden analyysi. Lisäksi tukeudutaan muiden tieteenalojen tuloksiin, esimerkiksi juuri empiiriseen yhteiskuntatutkimukseen. Tutkijat kysyvät, miten yhteisöjen toimintaa selitetään ja ymmärretään, onko yhteisöissä tapahtuvilla ilmiöillä lainalaisuuksia ja mikä on ihmisyksilön tahdon vapauden osuus yhteisöjen toiminnassa. Havaitun yhteisöjen toiminnan lisäksi voidaan kysyä, miten niiden tulisi toimia.
Yhteiskuntafilosofit ovat kautta aikain pyrkineet vaikuttamaan oman aikansa hallintoon (etenkin valistuksen ajalla) tai hahmottelemaan niin sanotun ihannevaltion. Teorioitaan filosofit ovat perustelleet puolestaan ihmisten luonnollisilla oikeuksilla tai perimmäisen luonteen avulla. Näiden aatteiden yhteydessä törmätään usein käsitteisiin:
Filosofia on jo antiikin ajoista asti pyrkinyt vastaamaan kysymykseen, millainen toiminta on oikeaa tai hyvää. Tätä pyrkimystä on yhteiskuntafilosofiassa kysymys, miten yhteiskunta tulisi järjestää, jotta ihmiset voisivat elää hyvän elämän. Länsimaissa keskeisinä tavoitteina ovat oikeudenmukaisuus ja yksilönvapaus. Filosofit ovat pohtineet, mikä yhteiskunnan muoto toteuttaisi ne parhaiten. Vastausta on etsitty toisaalta rationalistisen perinteen pohjalta (ajattelun avulla) ja toisaalta yksilön kokemusten empiirisen tutkimisen avulla (liberalismi).