Monimutkaisessa ja monimuotoisessa maailmassa, jossa elämme, YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 2758 edustaa aihetta, joka on erittäin tärkeä ja kiinnostaa laajaa yleisöä. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 2758:n eri puolia ja näkökulmia sen historiallisesta alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Näillä sivuilla perehdymme YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 2758:n moniin puoliin ja analysoimme sen sosiaalisia, poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan ja rikastuttavan näkemyksen YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 2758:stä, kutsuen lukijoita pohtimaan ja kyseenalaistamaan omia ennakkokäsityksiään tästä kiehtovasta aiheesta.
Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselma 2758 (yksink.: 联合国大会2758号决议; perint.: 聯合國大會2758號決議; pinyin: Liánhéguó dàhuì èr-qī-wǔ-bā hào juéyì) on Yhdistyneiden kansakuntien 26. yleiskokouksessa 25. lokakuuta 1971 hyväksytty päätöslauselma.
Päätöslauselman hyväksymisen johdosta Kiinan kansantasavalta (tästä lähtien Kiina) tunnustettiin YK:ssa Kiinan lailliseksi hallitukseksi ja Kiinan tasavalta (tästä lähtien Taiwan) menetti paikkansa.
Kiinan sisällissodasta lähtien sekä Kiina että Taiwan ovat molemmat katsoneet olevansa koko Kiinan ainoa laillinen hallitus. Tästä syystä molemmat eivät voi olla samaan aikaan YK:n jäseniä. Alun perin YK:n Kiinalle tarkoitettu paikka meni Taiwanille.
Kiinan ja Neuvostoliiton välirikon jälkeen Albania alkoi lähestyä Kiinaa, joka puolestaan alkoi tukea Albaniaa taloudellisesti. Albania alkoi nostaa Kiinalle tärkeitä asioita esille YK:ssa, jossa sillä oli paikka, mutta Kiinalla ei.
Italia esitti jo 1960-luvun lopulla niin sanottua kahden Kiinan ratkaisua. Kiina vastusti tätä ja toi kantansa esille Albanian kautta. Yhdysvallat kannatti kahden Kiinan mallia hyödyntääkseen Kiinan potentiaalia kamppailussa Neuvostoliittoa vastaan. Lisäksi Yhdysvallat ei halunnut kiristää jännitteitä Vietnamissa.
26. yleiskokouksen aikana Albania teki aloitteen Taiwanin paikan siirtämisestä Kiinalle, ja aloitteen mukaan ”Tšiang Kai-šekin blokin” karkottamisesta. Tällainen YK:n jäsenmaan statuksen muutos on vuodesta 1961 vaatinut kahden kolmasosan enemmistön. Taiwanin edustajat poistuivat salista ennen päätöslauselman hyväksymistä välttääkseen häpeän.
Taiwanin tärkein kauppakumppani Yhdysvallat lakkasi tunnustamasta sitä viralliseksi Kiinaksi Jimmy Carterin kaudella vuonna 1979.
Päätöslauselma ”palautti” Kiinan paikan YK:ssa Pekingille joidenkin tulkintojen mukaan. Albania puhui ”palauttamisesta” jo vuonna 1971.
|