Vuorovaikutus
Nykymaailmassa Vuorovaikutus on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Teknologian ja globalisaation myötä Vuorovaikutus:stä on tullut kiinnostava kohde kaikenikäisille ja -aloilta. Vuorovaikutus on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin populaarikulttuurissa. Tässä artikkelissa tutkimme Vuorovaikutus:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen mahdolliseen tulevaan kehitykseen. Anna tämän matkan innostaa itseäsi ja löydä kuinka Vuorovaikutus on merkinnyt ennen ja jälkeen maailmaa, jossa elämme.
Vuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman välinen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen. Tietyssä mielessä kyseessä on yksisuuntaisen kausaalisuhteen vastakohta. Suomen kielen sana vuorovaikutus kuvaa myös hyvin kahden tai useamman ihmisen välistä vastavuoroista viestintää, dialogia. Tietyssä mielessä kyseessä on monologin, tai useamman rinnakkaisen toisiinsa vaikuttamattomien monologien vastakohta.
Vuorovaikutukset fysiikassa
- Pääartikkelit: Voima (fysiikka) ja Perusvuorovaikutus
Fysiikassa eri kappaleiden väliset vuorovaikutukset ilmenevät niiden välillä vaikuttavina voimina. Nykyisen käsityksen mukaan kaikki hiukkasten välillä esiintyvät vuorovaikutukset perustuvat viime kädessä johonkin neljästä perusvuorovaikutuksesta, jotka ovat:
Näistä kahdella viimeksi mainitulla on niin lyhyt kantama, että ne ilmenevät vain ydin- ja hiukkasfysiikan ilmiöissä. Kvarkkien välillä vaikuttavaa vuorovaikutusta kutsutaan vahvaksi vuorovaikutukseksi. Se sitoo protonien ja neutronien rakenneosat, kvarkit, ja samalla koko ytimen rakenneosat yhteen.
Vuorovaikutukset yhteiskuntatieteissä
Yhteiskuntatieteissä vuorovaikutuksella tarkoitetaan ihmisten sosiaalista kanssakäymistä sekä tapaa, jolla he vaikuttavat ja vastaavat toistensa toimintaan. Ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta tarkastellaan muun muassa vuorovaikutteisen viestinnän kuten puheviestinnän tieteenalalla.
Vuorovaikutukset biologiassa
- Pääartikkeli: Symbioosi
Kaikkein laajimmin ymmärrettynä symbioosilla voidaan viitata kaikkiin lajien välisiin vuorovaikutussuhteisiin, joista on haittaa enintään toiselle osapuolelle. Nämä suhteet luokitellaan tarkemmin neljään luokkaan:
- Mutualismi: molemmat osapuolet hyötyvät toisistaan (+,+ -suhde; vastaa yllä esitettyä suppeampaa symbioosin määritelmää) esim. herkkutatti ja mänty.
- Kommensalismi: toinen osapuoli hyötyy toisesta tuottamatta tälle kuitenkaan haittaa (+,0 -suhde) esim. jäkälä ja mänty.
- Amensalismi: toinen osapuoli aiheuttaa toiselle haittaa hyötymättä tästä kuitenkaan itse (0,- -suhde).
- Loisinta: loinen saa isännästään yksipuolista hyötyä (+,- -suhde) esim. kääpä ja koivu.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Maalampi, Jukka; Perko, Tapani: Lyhyt modernin fysiikan johdatus. Helsinki: Limes, 2006. ISBN 951-745-213-6.