Vohveli
Nykyään Vohveli on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Vohveli on onnistunut asettumaan kiinnostavaksi kohteeksi monenlaiselle yleisölle joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Vohveli:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia eri yhteyksissä. Vohveli kutsuu meidät pohtimaan sen merkitystä ja merkitystä päivittäisessä elämässämme sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen. Liity kanssamme tutustumaan Vohveli:n maailmaan ja paljastamaan monimutkaisuudet, jotka tekevät siitä niin kiinnostavan aiheen.
Vohveli on vohveliraudalla taikinasta paistettu ruutupintainen leivonnainen tai eräs täytetty keksityyppi. Niitä valmistettiin jo keskiajalla. Nykyään vohvelit paistetaan yleensä vohveliraudalla. Vohvelien päällä on tapana nauttia hilloa, kermavaahtoa tai vaahterasiirappia. Yleisimmät aineet ovat jauhot, maito, munat ja sokeri. Usein myös lisätään hieman sulanutta rasvaa (margariinia tai voita) ja kardemummaa. Lisätä voi myös hieman leivinjauhetta tai vanilliinisokeria.
Vohvelit syödään joko sellaisenaan tai lisäkkeiden, kuten hillon, kermavaahdon tai jäätelön, kera. Vanha konsti saada vohvelit todella rapeiksi on tehdä taikinasta niin paksu kuin mahdollista ja sitten antaa sen turvota vähintään tunti ennen kypsentämistä.
Ensimmäisen modernin vohveliraudan kehitti Cornelius Swarthout, ja se patentoitiin 24. elokuuta 1869. Sen kunniaksi vietetään vohvelipäivää Yhdysvalloissa.
Rolf Moenilla Nord-Odalista Norjasta on hallussaan Guinnessin ennätys maailman suurimmasta paistetusta vohvelista.
Katso myös
Lähteet
- ↑ First modern waffle iron guinnessworldrecords.com. Viitattu 8.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Largest wafer biscuit guinnessworldrecords.com. Viitattu 8.7.2022. (englanniksi)
