Vladimir Baranoff-Rossine
Nykyään Vladimir Baranoff-Rossine on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhteiskunnassa. Vladimir Baranoff-Rossine on pitkään ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena eri aloilla ja tieteenaloilla. Sen merkitys on sen välittömässä vaikutuksessa ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä sen vaikutukseen poliittisella, kulttuurisella, taloudellisella ja sosiaalisella alalla. Tässä artikkelissa tutkimme Vladimir Baranoff-Rossine:een liittyviä eri näkökohtia ja näkökulmia, analysoimme sen kehitystä ajan mittaan ja sen merkitystä nykyään. Lisäksi pohdimme mahdollisia haasteita ja mahdollisuuksia, joita Vladimir Baranoff-Rossine tuo nykyisessä tilanteessa. Pyrimme monitieteisen lähestymistavan avulla tarjoamaan kattavan kuvan Vladimir Baranoff-Rossine:stä ja sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.
Vladimir Davidovich Baranoff-Rossiné (ven. Владимир Давидович Баранов-Россине; s. 1888 – k. 1944) oli ukrainalais-venäläinen taidemaalari, futuristis-kubistista linjaa edustava avant garde -taiteilija. Baranoff-Rossine syntyi juutalaisperheeseen H’ersonissa, Ukrainan eteläosassa.
Kuvallisen ja musiikillisen kielen rinnakkaisilmiöiden tutkiminen oli yksi Baranov-Rossinén kokeellisen työn pääpyrkimyksistä. Hän teki yhteistyötä eri alojen taiteilijoiden kanssa. "Nuori venäläinen taiteilija, nimeltään Rossiné, joka on kiinnostunut maalauksen teoriasta ja erityisesti värien musiikista, haluaisi tavata sinut", kirjoitti Kandinsky kirjeessään Thomas de Hartmannille.
Vuonna 1918 Baranoff-Rossine osallistui taiteilijaryhmä Mir iskusstvan näyttelyyn. Vuonna 1924 Moskovan Bolšoi-teatterissa Baranoff-Rossine esitteli keksimänsä synesteettisen instrumentin, optofonisen pianon, jolla oli mahdollista luoda niin ääniä, värivaloja, muotoja kuin tekstuurejakin samanaikaisesti.
Lähteet
- ↑ Museo Thyssen Bornemisza (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 14.3.2009
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vladimir Baranoff-Rossine Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
