Veistos
Seuraavassa artikkelissa aiomme tutkia Veistos:n kiehtovaa maailmaa. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Veistos on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena eri tieteenaloilla. Kautta historian Veistos:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmiskunnan evoluutiossa, ja se on vaikuttanut niinkin monimuotoisiin näkökohtiin kuin kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja teknologiaan. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Veistos:n monia puolia sen perustavanlaatuisimmista näkökohdista sen nykyaikaisimpiin vaikutuksiin. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle, joka johtaa sinut ymmärtämään paremmin Veistos:n tärkeyttä ja merkitystä nykymaailmassa.
Veistos on kolmiulotteinen kuva, joka on joko kaikilta suunnilta katseltava irrallinen veistos tai reliefi.
Veistos voidaan veistää esimerkiksi kivestä tai puusta. Pronssi on ollut tavallinen materiaali. Metallinen veistos voi olla myös taottu, pakotettu, hitsattu tai valettu. Veistos voi olla kipsivalos. Koon suhteen veistos voi olla pienois-, monumentaali- ja kolossaaliveistos. Se voi liittyä rakennukseen tai muuhun paikkaan kiinteästi. Tyyliltään se voi olla esittävä, abstrakti tai siltä väliltä.
Yleisiä veistostyyppejä ovat muistomerkki tai patsas. Veistokset ovat 1900-luvulta lähtien murtautuneet perinteisistä muodoistaan. Nykyisin veistokset ovat tulleet lähelle installaatiotaidetta ja tilataidetta.
Tunnettuja veistoksia
- Vapaudenpatsas
- Rodinin Ajattelija
- Samothraken Nike
- Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas, Helsinki
- Sibelius-monumentti, Helsinki
- Havis Amanda, Helsinki
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c Taiteen pikkujättiläinen, s. 795. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
