Nykymaailmassa Vähemmistökieli:stä on tullut yhä tärkeämpi aihe. Vähemmistökieli on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla joko yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai tieteellisen merkityksensä vuoksi. Vuosien varrella Vähemmistökieli:stä ja sen vaikutuksista eri yhteyksissä on keskusteltu laajasti. Tässä artikkelissa käsittelemme yksityiskohtaisesti kaikki Vähemmistökieli:n asiaankuuluvat näkökohdat, tutkimalla sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen nykyistä merkitystä. Lisäksi analysoimme Vähemmistökieli:n tulevaisuudennäkymiä ja sen mahdollisia vaikutuksia nykymaailmaan.
Vähemmistökieli tarkoittaa yleisesti kieltä, joka ei ole jonkin valtion valtakieli. Vähemmistökieli voidaan määritellä myös tiukemmin.
Euroopan neuvostossa on tehty alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja. Se on kansainvälinen sopimus, jonka monet Euroopan neuvoston jäsenmaat ovat allekirjoittaneet ja jota Euroopan neuvosto valvoo. Peruskirjan määritelmän mukaan vähemmistökieliä ovat kielet, ”joita osa jonkin valtion väestöstä perinteisesti käyttää, mutta jotka eivät ole kyseisen valtion virallisten kielten murteita, maahanmuuttajien kieliä eivätkä keinotekoisia kieliä”. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi baski Espanjassa ja unkari Romaniassa.
Vähemmistökielillä on hyvin erilaisia asemia eri yhteiskunnissa, ja niiden puhujamäärät vaihtelevat miljoonista muutamiin kymmeniin. Jos kielen puhujien määrä on kovin pieni, kieli muuttuu uhanalaiseksi ja lopulta katoaa kokonaan nuorempien sukupolvien siirtyessä käyttämään pelkästään valtaväestön kieltä. Useissa maissa vähemmistökielten asemaa pyritään tukemaan esimerkiksi lainsäädännöllä, joka takaa palveluiden saamisen kyseisillä kielillä.