Tämä artikkeli käsittelee Vähä-Vuotunki:tä laajasta ja yksityiskohtaisesta lähestymistavasta, jonka tarkoituksena on tarjota lukijalle täydellinen ja syvällinen näkemys tästä aiheesta. Sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään tutkitaan sekä sen vaikutuksia eri alueilla. Erilaisia näkökulmia, asiantuntijalausuntoja ja asiaankuuluvaa dataa analysoidaan, jotta lukija ymmärtää kokonaisvaltaisesti Vähä-Vuotunki:n. Lisäksi esitellään tapaustutkimuksia ja konkreettisia esimerkkejä, jotka havainnollistavat Vähä-Vuotunki:n merkitystä ja vaikutusta nyky-yhteiskunnassa. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan tietoon perustuvan ja rikastuttavan näkökulman Vähä-Vuotunki:een, joka kutsuu pohdiskelemaan ja keskusteluun.
Vähä-Vuotunki | |
---|---|
Järvinäkymä pohjoisen Haudanlahdesta kaakkoon |
|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Oulu, Vuotto |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Vuotonoja |
Järvinumero | 60.026.1.010 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 94 m |
Rantaviiva | 6,24 km |
Pinta-ala | 1,1 km² |
|
Vähä-Vuotunki eli Vähä-Vuotto on järvi Oulun kaupungin (entisen Ylikiimingin kunnan) itäosassa Ylivuoton kylässä Vuoton kaupunginosassa lähellä Utajärven kunnanrajaa. Järven korkeus on 94 metriä merenpinnan yläpuolella. Järvi laskee Kiiminkijokeen Vuotonojan ja Vepsänjoen kautta.
Vähä-Vuotunki on muodostunut noin 7 400 vuotta sitten, kun se erkani Litorinamerestä maankohoamisen myötä.
Järvessä on kaksi saarta, Tiironsaari ja Kettusaari. Pohjoisrannalla on Vaarintupa-niminen kota, liiteri ja laavu. Kota oli aiemmin länsirannalla, jonne johtavat yhä pitkospuut Alapääsuon yli. Myös Kettusaaressa on laavu. Vähä-Vuoton kylän asustusta on järven itärannalla, samoin kuin kesämökkejä. Järven rannat ovat muuten asumattomia. Eteläisimmän Lieju-nimisen lahden rannalla on suurehko Lieppäänsuo-niminen suo.