Uusi ylioppilastalo
Tänään astumme Uusi ylioppilastalo:n jännittävään maailmaan, aiheeseen, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Perustamisestaan lähtien Uusi ylioppilastalo on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiinnostuksen kohteena, ja sen vaikutus yhteiskuntaan on edelleen ajankohtainen. Tässä artikkelissa tutkimme Uusi ylioppilastalo:n monia puolia sen historiasta sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä. Syvän ja harkitun analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mitä Uusi ylioppilastalo tarkoittaa ja miksi se on niin merkittävä nykyään. Valmistaudu uppoutumaan kiehtovaan matkaan Uusi ylioppilastalo:n sydämeen!
| Uusi ylioppilastalo | |
|---|---|
 Uusi ylioppilastalo vuonna 2021 |
|
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1910 |
| Suunnittelija | Armas Lindgren ja Wivi Lönn |
 |
|
Uusi ylioppilastalo (ruots. Nya studenthuset), alkuperäiseltä nimeltään Osakuntatalo, on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n uudempi ylioppilastalo Helsingissä Mannerheimintien varrella, osoitteessa Mannerheimintie 5, Vanhan Ylioppilastalon vieressä. Nimestään huolimatta vuonna 1910 valmistunut rakennus ei ole HYY:n uusin ylioppilastalo, sillä vuonna 2008 valmistui Domus Gaudium. Uusi ylioppilastalo on osa ylioppilaskunnan omistamaa Kaivopihan kiinteistöä. Siinä sijaitsevat HYY:n keskustoimisto sekä useiden osakuntien ja muiden opiskelijajärjestöjen tilat. Lisäksi osa rakennuksesta on vuokrattu ulkopuoliseen liike- ja toimistokäyttöön.
Uusi ylioppilastalo valmistui vuonna 1910, ja sen suunnittelivat arkkitehdit Armas Lindgren ja Wivi Lönn. Rakennuksessa toimii edelleen viisi Helsingin yliopiston viidestätoista osakunnasta: Eteläsuomalainen osakunta, Savolainen osakunta, Varsinaissuomalainen osakunta, Åbo Nation ja Östra Finlands Nation. Uuden ylioppilastalon A-rappu sekä on edelleen vain opiskelijatoiminnan käytössä.
Historia
Talon alkuperäinen nimi oli Osakuntatalo ja sen pääkäyttäjiä yliopiston suomenkieliset osakunnat: Eteläsuomalainen Osakunta, Hämäläis-Osakunta, Satakuntalainen osakunta, Varsinaissuomalainen osakunta, Viipurilainen osakunta ja Savolainen osakunta. Myöhemmin talossa ovat majailleet myös Karjalainen Osakunta, Kymenlakson Osakunta, Östrafinlands Nation sekä Åbo Nation.
1970-luvun alussa tilojen käyttö muuttui merkittävästi osakuntien menetettyä enemmistönsä HYY:n edustajistossa. HYY korotti paljon osakuntien vuokria, ja Uuteen ylioppilastaloon jäivät vain Savolainen osakunta ja Varsinaissuomalainen Osakunta.
Rakennus
Sisätilojen jako on lähinnä Wivi Lönnin käsialaa, kun Armas Lindgren vastasi fasadin ulkoasusta.
Vuonna 1942 B-rappuun lisättiin kaksi kerrosta ja A-rappuun kattohuoneisto, joka nykyään tunnetaan nimellä Vinni.
Rakennuksen Ylioppilasaukiolle suuntautuvan pääsisäänkäynnin yläpuolella on neljä veistosta, jotka kuvanveistäjä Johannes Haapasalo teki Armas Lidgrenin ideoinnin mukaan. Vuolukiveen veistetyt hahmot kuvaavat neljää luonteenpiirrettä: melankolikko, sangviinikko, flegmaatikko ja koleerikko.
Kortteliin on suunnitteilla Minor Hotels-ketjun hotelli, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2024. Sen on määrä käsittää Uuden ylioppilastalon B-rappu sekä viereinen Seurahuoneen kiinteistö.lähde?
Katso myös
Lähteet
- ↑ Eerola, Jari: Uusi ylioppilastalo 100 vuotta Helsingin sydämessä, s. 152. Gaudeamus, 2010.
- ↑ Eerola, Jari: Uusi ylioppilastalo 100 vuotta Helsingin ytimessä, s. 123. Gaudeamus, 2010.
- ↑ Mikko Lindqvist: Uuden ylioppilastalon arkkitehtuuri Virtuaalinen arkkitehtuurikävely. 16.10.2000. Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Viitattu 4.7.2013.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uusi ylioppilastalo Wikimedia Commonsissa
- Uusi ylioppilastalo
- Uusi Uusi Leppäsuon jättömaalle? – Ylioppilaslahti 4/99 (Arkistoitu – Internet Archive)