Tämä artikkeli käsittelee Stroganov (ruokalaji):tä, joka on erittäin tärkeä nykyisessä kontekstissa. Stroganov (ruokalaji) on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla, sillä sen vaikutukset tuntuvat monilla yhteiskunnan aloilla. Vuosien varrella Stroganov (ruokalaji):n merkitys on kasvanut, mikä on motivoinut alan tutkijoita, ammattilaisia ja asiantuntijoita. Tässä mielessä on olennaista analysoida ja ymmärtää Stroganov (ruokalaji) perusteellisesti, jotta sen vaikutukset ja seuraukset voidaan tunnistaa. Siksi tässä artikkelissa tutkitaan erilaisia Stroganov (ruokalaji):een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen.
Stroganov (myös Stroganoff) eli stroganovinpihvi on venäläistä alkuperää oleva ruokalaji. Sen perusraaka-aineet ovat voissa paistetut naudanlihakuutiot, jotka tarjoillaan paprikan, sipulin, tomaatin ja suolakurkun kanssa kermakastikkeessa. Ruoasta on tosin olemassa useita hyvinkin erilaisia versioita kuten nakkistroganov.
Ruokalaji on nimetty venäläisen Stroganov-kreivisuvun mukaan, mutta yhteisymmärrykseen ei ole päästy siitä, onko ruokalaji keksitty ranskalaisen kokin Charles Brièren, diplomaatti, kenraali, Pavel Alexandrovitš Stroganovin vai Elena Ivanovna Molokhovetšin toimesta. Brière toimi mahdollisesti Stroganov-suvun kokkina Stroganovin palatsissa Pietarissa. Toisen teorian mukaan ranskalainen kokki Andre Dupont olisi kehittänyt ruokalajin kreivi Alexander Grigorievitš Stroganoville. Ensimmäinen kirjallinen maininta ruokalajista on Elena Ivanovna Molokhovetšin reseptikirjassa vuodelta 1871. Ruokalaji kehitettiin keisarillisen Venäjän yläluokan jäsenille, koska raaka-aineet olivat kalliita. Venäläisen historiankirjoituksen mukaan kokki Dupont loi ruokalajin kreivi Alexander Grigorievitš Stroganoville.