Sharpevillen verilöyly

Nykymaailmassa Sharpevillen verilöyly:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhteiskunnalle yleensä. Perustamisestaan ​​lähtien Sharpevillen verilöyly on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -profiilien huomion herättäen keskustelua ja pohdintaa sen eri puolista. Sharpevillen verilöyly on onnistunut ylittämään rajat ja sukupolvet, Sharpevillen verilöyly on onnistunut ylittämään rajat ja sukupolvet, ja siitä on tullut keskeinen aihe, joka edelleen herättää kiinnostusta ja uteliaisuutta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Sharpevillen verilöyly:een liittyviä eri näkökohtia ja syvennämme sen merkitystä, merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassa.

Sharpevillen verilöylyä esittävä maalaus.

Sharpevillen verilöyly tapahtui Sharpevillen townshipissä nykyisen Gautengin provinssin alueella 21. maaliskuuta 1960, kun Etelä-Afrikan poliisi avasi tulen aseistautumattomia mustia mielenosoittajia vastaan. Verilöylyssä kuoli 69 ihmistä ja yli 180 haavoittui. Sharpevillen verilöylyn vuosipäivää vietetään Etelä-Afrikassa nykyisin kansallisena ihmisoikeuksien päivänä. Siitä on tullut YK:n Kansainvälinen päivä rotusyrjinnän poistamiseksi. Tämä aloittaa rasisminvastaisen viikon, jota vietetään Suomessa muun muassa kouluissa.

Vuonna 1959 Robert Sobukwen johtama ryhmittymä pakotettiin pian eroamaan ANC:stä ja he perustivat uuden järjestön Pan-Africanist Congressin, PAC:n. Heti perustamisensa jälkeen PAC ryhtyi organisoimaan kampanjaa passilakeja vastaan. He kehottivat ihmisiä kerääntymään poliisiasemien eteen ilman passejaan ja vaatimaan poliisia pidättämään heidät.

21. maaliskuuta 1960 eräs tämänkaltainen mielenosoitus Sharpevillen townshipissä Johannesburgin eteläpuolella päättyi verisesti, kun poliisi avasi tulen väkijoukkoon ja ampui 40 sekunnin aikana yli 700 laukausta tappaen 69 ja haavoittaen 180:tä. Suurinta osaa kuolleista ja haavoittuneista oli ammuttu selkään väkijoukon paetessa tulitusta. Tapahtuma sai aikaan suuria protestimielenosoituksia, jotka huipentuivat 30 000 ihmisen mielenosoitukseen parlamenttitalon edessä Kapkaupungissa. Pääministeri Hendrik Verwoerd vastasi mielenosoituksiin julistamalla hätätilan, pidättämällä 18 000 mielenosoittajaa ja julistamalla sekä ANC:n että PAC:n laittomiksi järjestöiksi.

Lähteet