Savikivi on aihe, joka on viime vuosina kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Savikivi on ottanut keskeisen paikan ajankohtaisissa keskusteluissa ja keskusteluissa joko yhteiskunnallisen merkityksensä tai jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Ilmestymisestään lähtien Savikivi on herättänyt uteliaisuutta ja kiistaa, joten se on kiehtova aihe tutkittavaksi ja keskusteltavaksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Savikivi:n puolia sen alkuperästä sen nykyiseen maailmaan kohdistuvaan vaikutukseen. Tarkoituksena on valaista tätä aihetta ja tarjota syvempää ymmärrystä sen tärkeydestä.
Savikivi on sedimenttikivilaji, joka on syntynyt savikerroksen vähitellen puristuessa kiveksi. Savikivi muuttuu (metamorfoituu) kovan paineen alaisena kiilleliuskeeksi. Savikivi on sileää, eikä esiinny yleensä suurina lohkareina. Se voi olla punaista, vihreää tai (ruskean)harmaata, ja se murenee suhteellisen helposti.
Savikiven raekoko on alle 0,002 mm ja se koostuu erilaisista savimineraaleista.
Suomessa sitä esiintyy muun muassa Taivalkoskella sekä Satakunnassa ja Muhoksella. Savikiveä muodostui Suomeen myöhäisprekambrisen jotunikauden aikana 1400–1200 miljoonaa vuotta sitten.