Sata-Häme Soi

Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Sata-Häme Soi, joka on herättänyt kasvavaa kiinnostusta yhteiskunnan eri alueilla. Sata-Häme Soi on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja pohdintaa, ja se käsittelee peruskysymyksiä, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten elämään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Sata-Häme Soi:een, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta. Tutkimusten, lausuntojen ja asiaankuuluvien tietojen analysoinnin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja myötävaikuttamaan Sata-Häme Soi:n tiedon rikastumiseen.

Sata-Häme Soi oli Ikaalisissa vuosittain järjestettävä harmonikkamusiikin ympärille rakentuva festivaali, joka pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 1972. Tapahtuman alkuunpanija oli silloinen Ikaalisten kansalaisopiston rehtori, innokas musiikkimies Heikki Eränen. Sata-Häme Soi muodostui nopeasti Suomen suurimmaksi alan tapahtumaksi varsinkin sen ensimmäiseksi taiteelliseksi johtajaksi kutsutun Lasse Pihlajamaan ansiosta. Vuonna 2007 tapahtumassa kävi yli 30 000 festivaalivierasta, joista konserttilipun lunastaneita oli 13 500.

Festivaaliin kuuluivat Kultaisen ja Hopeisen Harmonikan kilpailut. Kansainvälinen Primus Ikaalinen -kilpailu oli suunnattu nuorille varietee- ja viihdemusiikin taitajille.

Juhlien viimeinen taiteellinen johtaja 2022-2023 oli Sami Pirttilahti. 2010-luvun keskivaiheilla taiteellisena johtajana toimi kuuden vuoden ajan Niko Kumpuvaara.

Sata-Häme Soi ry jätti konkurssihakemuksen Pirkanmaan käräjäoikeudelle 13. syyskuuta 2023.

Talousvaikeuksia

Vuonna 2018 kerrottiin Sata-Häme Soi -tapahtuman olevan vakavissa talousvaikeuksissa ja koko festivaalin olevan vaarassa loppua kokonaan. Taustalla ovat Ikaalisista johdetun Suomen Harmonikkaliiton ja Sata-Häme Soi ry:n hallituksen välille syntyneet erimielisyydet vuosittain järjestettävän Suuren Harmonikkaristeilyn tuottojen jaosta. Riidan vuoksi Suomen Harmonikkaliitto järjesti tammikuussa 2018 oman harmonikkaristeilynsä, joka vei noin puolet Sata-Häme Soin maaliskuisen risteilyn osallistujista. Tämän seurauksena Sata-Häme Soi -festivaalin liikevaihto laski vuoden 2017 noin 560 000 eurosta vuoden 2018 noin 410 000 euroon. Samalla festivaali putosi pois valtion avustamien suurten festivaalien joukosta. Vuonna 2018 Sata-Häme Soi -tapahtumalla oli tappiota ja ostovelkoja noin 166 000 euroa ja lisäksi velkaa Ikaalisten kaupungille noin 64 000 euroa. Syyskuussa 2018 Ikaalisten kaupunginhallitus päätti ostaa Kultaisen ja Hopeisen harmonikan tavaramerkit Sata-Häme Soi -yhdistykseltä 64 000 eurolla.

Syyskuussa 2023 Sata-Häme Soi ry hakeutui konkurssiin muun muassa 2020-luvun vaihteen koronaviruspandemian estettyä festivaalin järjestämisen kahtena vuonna.

Lähteet

  1. Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman: Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille, s. 217. Helsinki: Tammi, 2004.
  2. Vattulainen, Mikko: Uuden johtajan saanut Sata-Häme Soi käynnistyi Ikaalisissa. Aamulehti, 1.7.2022. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 13.9.2023.
  3. Alatalo, Aulis: Sata-Häme Soi -tapahtumassa on vakava rakennevika, sanoo toisiin tehtäviin lähtevä taiteellinen johtaja. Aamulehti, 7.7.2018. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 13.9.2023.
  4. Mansikka, Heli: Sata-Häme Soi konkurssiin 13.9.2023. Yle.
  5. Aulis Alatalo: Sata-Häme Soi -festivaali uhkaa loppua kokonaan. Aamulehti 12. syyskuuta 2018, s. A8. Alma Media.
  6. Koskinen, Anu Leena: Suosittu Sata-Häme Soi -musiikkitapahtuma ajautui talousvaikeuksiin: Taustalla kiista risteilytuotoista 26.9.2018. YLe.
  7. Nyystilä, Saara: Sata-Häme Soi hakeutuu konkurssiin – syynä maksamattomat velat. Aamulehti, 13.9.2023. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 13.9.2023.

Aiheesta muualla