Tämän päivän artikkelissa tutkimme Sävellys:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Sävellys on synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja keskusteluja, jotka ovat johtaneet sen eri puolien syvälliseen analysointiin sen vaikutuksesta nykyiseen yhteiskuntaan sen historialliseen merkitykseen. Tämän artikkelin aikana tarkastelemme Sävellys:n monia ulottuvuuksia, sen vaikutuksia eri alueilla ja sen vaikutusta historian kulkuun. Liity kanssamme tälle Sävellys:n löytö- ja pohdiskelumatkalle.
Sävellys on yleisnimitys sävelletyille musiikkiteoksille. Sävellyksen tekijää kutsutaan säveltäjäksi. Etenkin populaarimusiikin yksittäisistä sävellyksistä käytetään usein nimeä kappale, puhekielessä myös biisi (< engl. piece). Tekijänoikeuslaissa käytetään nimitystä sävellysteos kaikkien musiikinlajien teoksista.
Kappale sisältää perinteisessä tonaalisessa musiikissa melodian ja harmonian. Musiikin lajista riippumatta kappaleella on subjektiivisesti tulkittava rakenne.
Taidemusiikin sävellys- eli teostyyppejä ovat esimerkiksi sonaatti, fuuga, lied, sinfonia ja ooppera.
Populaarimusiikin pääasialliset teostyypit ovat laulettu teos eli laulu ja instrumentaaliteos, joiden kokoelmia nimetään teoskokonaisuuksiksi tyypillisesti niitä äänitallenteina julkaistaessa (levyalbumi, äänilevy).