Ruotsin lippu

Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Ruotsin lippu, joka on erittäin tärkeä nykyään. Ruotsin lippu on aihe, joka on herättänyt suurta keskustelua ja keskustelua eri aloilla akateemisesta alasta sosiaalialaan. Sen merkitys on siinä, miten se vaikuttaa ihmisten elämään ja yhteiskuntaan yleensä. Tämän artikkelin kautta perehdymme Ruotsin lippu:n tärkeimpiin näkökohtiin, tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta eri alueilla. Lisäksi analysoimme mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia, joita Ruotsin lippu:llä voi olla jokapäiväiseen elämäämme, sekä mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja, joita saattaa syntyä tämän ongelman ratkaisemiseksi tehokkaasti.

Ruotsin lippu 1906–
Ruotsin lippu ennen vuotta 1906.

Ruotsin lippu (ruots. Sveriges flagga) on perinteinen skandinaavinen ristilippu, joka juontaa juurensa 1500-luvulle. Lipun esikuvana toimi Tanskan lippu. Lipun otti käyttöön Juhana III 1569. Se oli todennäköisesti ensimmäisen kerran esillä Varsinais-Suomen maakunnan vaakunassa.

Ruotsin lain SFS 1982:269 mukaan lipun mitat ovat 10 suhde 16:een (korkeus:pituus). Lipputangon puoleiset siniset kentät ovat korkeudeltaan 4 ja pituudeltaan 5 mittayksikköä. Ristin sakaran leveys on puolet sinisen kentän korkeudesta eli 2 mittayksikköä. Uloimpien sinisten kenttien korkeus on 4 ja pituus 9 mittayksikköä. Ruotsin lippu jakautuu siis pystysuunnassa suhteessa 4:2:4 ja vaakasuunnassa suhteessa 5:2:9.

Ruotsin lain SFS 1983:826 mukaan värit ovat: keltainen NCS 0580-Y10R, sininen NCS 4055-R95B.

Katso myös

Lähteet

  1. Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput, s. 31. Helsinki: Otava, 2002.
  2. Egentliga Finlands landskapsvapen 450 år Svenska YLE. 20.3.2007. Viitattu 14.11.2022. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla