Robert Walpole
Tässä artikkelissa haluamme tutkia Robert Walpole:tä ja syventää sen eri puolia ja merkityksiä. Robert Walpole on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion nykyään ja herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa analysoimme erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia Robert Walpole:een sekä sen tärkeyteen eri yhteyksissä ja tutkimusalueilla. Tarkastelemme myös sen kehitystä ajan myötä ja kuinka se on vaikuttanut ihmisten jokapäiväiseen elämään. Lyhyesti sanottuna sukeltamme Robert Walpole:n maailmaan ymmärtääksemme sen merkityksen ja vaikutuksen nykyaikaiseen yhteiskuntaan.
| Robert Walpole | |
|---|---|
 Robert Walpolen muotokuva Houghton Hallissa, Norfolkissa. |
|
| Ison-Britannian pääministeri | |
| Monarkki |
Yrjö I Yrjö II |
| Seuraaja | Spencer Compton |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. elokuuta 1676 Houghton, Norfolk, Englanti |
| Kuollut | 18. maaliskuuta 1745 (68 vuotta) Lontoo, Iso-Britannia |
| Vanhemmat | Robert Walpole ja Mary Burwell |
| Puoliso | Catherine Shorter |
| Tiedot | |
| Puolue | Whigit |
| Uskonto | Englannin kirkko |
 Nimikirjoitus |
|
|
|
|
Robert Walpole, Orfordin ensimmäinen jaarli (26. elokuuta 1676 – 18. maaliskuuta 1745) oli brittiläinen suurtilanomistaja ja valtiomies, josta ensimmäisenä käytettiin pääministerin nimikettä. Hänen virallinen arvonimensä oli "First Lord of the Treasury", jonka hän sai 1721.
Nuoruus
Robert Walpole kävi koulua Norfolkin Great Dunhamissa ja opiskeli sekä Etonissa (1690–96) että Cambridgessa (1696–98). Opiskelu katkesi vanhemman veljen kuolemaan, ja Robert Walpole palasi Norfolkiin auttaakseen isäänsä tilusten hoidossa. Heinäkuun 30. päivänä vuonna 1700 Robert Walpole meni naimisiin Kentin Bybrookista kotoisin olleen Catherine Shorterin kanssa. Samana vuonna Walpole isä, eversti Robert Walpole kuoli, minkä jälkeen Robert peri isänsä maaomaisuuden ja Castle Risingin kylän paikan Englannin parlamentissa. Vuonna 1702 Walpole siirtyi King´s Lynnin kaupunkiin.
Poliittisen uran alkuvuodet
Parlamentin alahuoneessa Robert Walpole edusti whig-puoluetta. Vuonna 1705 hänet valittiin neuvostoon, joka vastasi laivaston asioista Espanjan perimyssodan aikana. Hänet korotettiin sota-asioiden sihteerin asemaan vuonna 1708 ja laivaston taloudenhoitajaksi vuonna 1710. Tammikuussa vuonna 1712 Walpole tuomittiin korruptiosta. Hän menetti parlamenttipaikkansa ja joutui vankilaan kuudeksi kuukaudeksi, mikä teki hänestä whigien marttyyrin. Vuoden 1713 vaaleissa Walpole valittiin uudelleen parlamenttiin King´s Lynnin edustajana. Kuningas Yrjö I:n nousu valtaistuimelle vuonna 1714 oli merkittävää whigien kannalta, koska uusi kuningas ei luottanut tory-puolueeseen. Hallitukseen nousseen Robert Walpolen ja kuninkaan välit kuitenkin katkesivat vuonna 1717, ja Walpole lähti hallituksesta, minkä jälkeen Walpole vastusti kolmen vuoden ajan kaikkia hallituksen esityksiä parlamentissa.
Pääministeri
Walpole nousi hallituksen johtoon Etelämeren kuplan seurauksena, koska hän oli julkisesti varoittanut kuplasta ennen sen puhkeamista. Hänet haluttiin selvittämään koettua vararikkoa. Walpole huolehti ensisijaisesti valtakunnan raha-asioista ja halusi suojella kansakunnan kaupankäyntiä, teollisuuden harjoittamista ja merenkulkua. Sen vuoksi hän halusi myös säilyttää rauhan Euroopassa eikä auttanut Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisaria Kaarle VI:ta Puolan perimyssodassa, vaikka maat olivat vuonna 1731 solmitun sopimuksen mukaan liittolaisia. Taloudenhoitajana Walpole oli taitava ja tehokas. Suhteessa kuninkaaseen hän asettui tukemaan Yrjö I:tä ja halusi turvata uuden hallitsijasuvun aseman. Yrjö II:n aikana Walpole sai tukea kuningatar Karoliinalta.
Walpole loi kabinettijärjestelmän, joka siirsi valtaa ylähuoneelta alahuoneelle. Walpole toimi pääministerinä vuosina 1721–1742. Toisten historioitsijoiden mukaan hänen valtakautensa alkoi todella vasta 1730, jolloin hän pääsi eroon kilpakumppanistaan lordi Townshendista. Walpole joutui eroamaan suosionsa laskun vuoksi. Syy Walpolen suosion laskemiseen olivat yritykset tehdä loppu salakuljetuksesta ja vastustus Espanjaa vastaan käytyä sotaa Jenkinsin korvasta. Vuonna 1742 alahuone äänesti Chippenhamin vaalituloksen laillisuudesta, Walpole hävisi, mikä käsitettiin epäluottamuksen osoitukseksi ja hän erosi, jonka jälkeen kuningas kuitenkin myönsi hänelle Orfordin jaarlin arvon.
Yrjö II tarjosi Walpolelle lahjaksi asuntoa osoitteessa Downing Street 10, jonka hän suostui ottamaan vain virka-asunnokseen ja siitä tuli myöhempien pääministerien virka-asunto, vaikkakaan hänen välittömät seuraajansa eivät asuneet siellä. Walpolen seuraajiksi päätyneillä ylimyksillä tavallisesti oli jo Lontoossa suuremmat ja mukavammat asunnot.
Walpolen valta-asema perustui siihen, että hän oli sekä kuninkaan että kansan suosiossa. Huhut lahjonnasta ja mahdollisesta korruptiosta eivät johtaneet tutkintaan.
Lähteet
- ↑ a b c Robert Walpole, 1st earl of Orford, Prime Minister of Great Britain britannica.com.
- ↑ a b Sir Robert Walpole - Historic UK historic-uk.com.
- ↑ Svanström, Ragnar: Kansojen historia. Osa 15. Venäjä - Puola, s. 358-377. WSOY, 1983. ISBN 951-0-09743-8.
- ↑ White, Michael: Who lives at No 9 Downing Street? The Guardian. Julkaistu 22.8.2016. Viitattu 13.4.2018.
- ↑ The official site of the Prime Minister’s Office Viitattu 18.9.2009 (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert Walpole Wikimedia Commonsissa
.svg){kind=small}
| ||||||||||||||||||||||||||
