Nykyään Roald Hoffmann on noussut yhteiskunnassa kasvavan kiinnostuksen aiheeksi. Teknologian ja globalisaation myötä Roald Hoffmann on saavuttanut merkittävän merkityksen eri aloilla taloudesta kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Roald Hoffmann:n vaikutusta elämäämme ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Sen alkuperästä sen nykypäivän relevanssiin tutkimme erilaisia näkökohtia, jotka tekevät Roald Hoffmann:stä niin merkityksellisen nykyään. Lisäksi analysoimme sen vaikutusta eri sektoreilla ja miten se on muuttanut tapaamme suhtautua ympärillämme olevaan maailmaan.
Roald Hoffmann | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. heinäkuuta 1937 Zolotšiv, Puola (nyk. Ukrainan Lvivin alue) |
Kansalaisuus | Yhdysvaltalainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot |
Harvardin yliopistoCambridgen yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | William Lipscomb |
Instituutti | Cornellin yliopisto |
Oppilaat | Gerald Guralnik |
Tutkimusalue | Kemia |
Tunnetut työt | Reaktiomekanismien tutkimus |
Palkinnot | Nobelin kemianpalkinto (1981) |
Aiheesta muualla | |
www.roaldhoffmann.com | |
|
Roald Hoffmann (s. 18. heinäkuuta 1937 Zolotšiv, Puola, (nyk. Ukrainan Lvivin alue)) on yhdysvaltalainen tieteilijä, jolle myönnettiin vuonna 1981 Nobelin kemianpalkinto kemiallisia reaktioita koskevista teorioista. Hän työskentelee Cornellin yliopistossa Ithacassa.
Hoffmann syntyi Zolotšivissä nykyisen Ukrainan alueella mutta muutti juutalaisen perheensä kanssa Yhdysvaltoihin vuonna 1949. Hän kävi Stuyvesant High Schoolin, josta hän valmistui vuonna 1955 ja sai sen jälkeen oppiarvot Columbian ja Harvardin yliopistoista.
Hoffmannille on myönnetty Nobelin lisäksi National Medal of Science (1983) ja Priestley Medal (1990). Hän on ollut Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1972 ja Royal Societyn ulkomaalaisjäsen.
|