Riian rauha on aihe, joka on herättänyt paljon kiinnostusta vuosien varrella. Yhteiskunnan kehittyessä Riian rauha:stä on tullut olennainen osa ihmisten elämää. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai akateeminen taso, Riian rauha:tä pidetään avaintekijänä ympäröivän maailman ymmärtämisessä. Tässä artikkelissa tutkimme Riian rauha:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Riian rauha:n tärkeyttä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassamme.
Riian rauhansopimus (puol. Traktat ryski) solmittiin Riiassa 18. maaliskuuta 1921 Puolan, Neuvosto-Venäjän ja neuvosto-Ukrainan välillä. Rauhansopimukseen päättyi Puolan–Neuvosto-Venäjän sota.
Neuvosto-Venäjä ei sallinut Ukrainan kansantasavallan tai sen johtajan Symon Petljuran läsnäoloa neuvotteluissa, joten ukrainalaisia edusti vain Venäjälle kuuliainen Neuvosto-Ukraina, eikä valkovenäläisiä kuultu lainkaan.
Sopimuksella Puola ja Neuvosto-Venäjä jakoivat Ukrainan siten, että Puola sai Galitsian ja Volynian ja Neuvosto-Venäjä muut Ukrainan osat. Puolan alue laajeni erityisesti Valko-Venäjällä. Puolan saamalla alueella asui runsaasti valkovenäläistä, ukrainalaista ja liettualaista väestöä. Lisäksi Puolaan liitettiin myös Vilna, jota Liettua oli vaatinut pääkaupungikseen. Sen omistus muodostui pitkäaikaiseksi Puolan ja Liettuan väliseksi kiistakysymykseksi, jota myös Kansainliitto sovitteli.
Sopimuksella määritellyt Venäjän ja Puolan rajat pysyivät voimassa toiseen maailmansotaan asti.