Rantsila
Tämän päivän artikkelissa tutkimme Rantsila:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt monien huomion viime vuosina. Keskitymme Rantsila:een ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin terveydestä teknologiaan. Kun perehdymme tähän aiheeseen, käsittelemme sen historiaa, sen nykyisiä sovelluksia ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Haastattelemalla Rantsila-asiantuntijoita ja analysoimalla relevantteja tietoja, tämä artikkeli pyrkii valaisemaan tiettyä Rantsila:n näkökohtaa, joka usein jätetään huomiotta. Lisäksi tutkimme, kuinka Rantsila on kehittynyt ajan myötä ja kuinka se muuttaa maailmaa, jossa elämme. Valmistaudu jännittävälle matkalle Rantsila:n maailmaan.
| Rantsila | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Siikalatva |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Oulun lääni |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Siikalatvan seutukunta |
| Kuntanumero | 682 |
| Hallinnollinen keskus | Rantsilan kirkonkylä |
| Perustettu | 1867 |
| Kuntaliitokset | osa Temmestä (2001) |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Kestilä Piippola Pulkkila Rantsila |
| – syntynyt kunta | Siikalatva |
| Pinta-ala |
746,64 km² (1.1.2008) |
| – maa | 732,23 km² |
| – sisävesi | 14,41 km² |
| Väkiluku |
2 001 (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 2,73 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 |
| – 0–14-v. | 20,4 % |
| – 15–64-v. | 56,7 % |
| – yli 64-v. | 22,9 % |
Rantsila (vanh. ruots. Frantsila) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa, Oulun läänissä. Itsenäisessä kunnassa asui 2 001 ihmistä ja sen pinta-ala oli 746,64 km2, josta 14,41 km2 oli vesistöjä. Väestötiheys oli 2,73 asukasta/km2.
Rantsilan naapurikunnat olivat Kestilä, Liminka, Pulkkila, Ruukki ja Vihanti.
Vuoden 2009 alussa Rantsilasta tuli yhdessä Kestilän, Piippolan ja Pulkkilan kanssa osa kuntaliitoksessa muodostettua Siikalatvan kuntaa.
Kunnan pinta-alasta suota oli yli 70 %, ja kunta olikin tuolloin Suomen soisin. Soista huomattava osa on otettu ojituksen kautta metsätalouden, turvetuotannon ja maatalouden käyttöön, mutta myös luonnontilaisia alueita on huomattavasti. Taajaman läpi kulkee valtatie 4 (E75).
Merkittävin rantsilalainen kautta aikain on Christfried Ganander, joka toimi Rantsilan kappalaisena 1775–1790. Rantsilalaisista käytetään murteellista nimitystä ranttinen.
Kyliä
Kerälä, Kirkonkylä, Kärsämä, Mankila, Savaloja, Sipola
Nähtävyyksiä
Ruokakulttuuri
Rantsilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla rössypotut ja ohrarieska.
Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Pohjois-Pohjanmaalle tulee uusi Siikalatvan kunta YLE Uutiset. 25.2.2008 kello 21:37. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 25.2.2008.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 174. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rantsila Wikimedia Commonsissa
- Rantsilan kulttuuripolku (Arkistoitu – Internet Archive)
- Punkeri, Elsa (toim.): Rantsila. Kotiseutumme. Rantsila-seura, 1958. 192 s.
| ||||||||||
| ||||||||||
