Nykymaailmassa Peter Fryckman on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Peter Fryckman:stä on tullut toistuva keskustelunaihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, populaarikulttuurin roolinsa tai akateemisen merkityksen vuoksi. Itse asiassa ei ole yllättävää, että Peter Fryckman on keskustelun ja analyysin aihe monilla aloilla, koska sen vaikutus ulottuu moniin modernin elämän osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Peter Fryckman-ilmiötä perusteellisesti, käsittelemme sen eri puolia ja analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Peter Fryckman | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1951 |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | liikemies |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
|
Sven Peter Fryckman (s. 1951) on suomalainen liikemies. Hän tuli julkisuuteen 1980-luvulla niin sanottujen Kouri-kauppojen bulvaanina. Fryckman sai 2000-luvulla kauppoihin liittyvistä talousrikoksista vankeustuomion, jota hän istui lähes neljä vuotta.
Fryckman omisti perheineen mausteiden valmistukseen, maahantuontiin ja markkinointiin erikoistuneen Six Oy -nimisen yhtiön. Fryckman toimi niin sanottujen Kouri-kauppojen bulvaanina ja sai kymmenien miljoonien markkojen voitot.
Marraskuussa 2001 Fryckman tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen velallisen epärehellisyydestä. Fryckman vältteli tuomiota muuttamalla ennen tuomion voimaanastumista Etelä-Afrikkaan. Marraskuussa 2002 Etelä-Afrikan poliisi pidätti Fryckmanin Kapkaupungissa ja hänet lähetettiin takaisin Suomeen kärsimään rangaistustaan.
Syksyllä 2003 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Fryckmanin seitsemäksi vuodeksi liiketoimintakieltoon. Käräjäoikeuden mukaan Fryckman oli liiketoiminnassaan olennaisesti laiminlyönyt lakisääteisiä velvollisuuksia ja hänen toimintaansa oli kokonaisuudessaan pidettävä velkojien ja julkisen talouden kannalta vahingollisena. Liiketoimintakiellon perusteluissa todettiin myös, että Fryckman oli toiminut suunnitelmallisesti käyttäen apunaan omistamiaan veroparatiisiyhtiöitä.
Huhtikuussa 2005 Fryckman sai Helsingin käräjäoikeudelta puoli vuotta lisää vankeutta kunnianloukkauksesta. Käräjäoikeuden tuomion mukaan Fryckman levitti vuosina 1995–2001 valheellista tietoa eräästä Helsingin hovioikeuden tuomarista. Fryckman oli itse väittänyt, että tuomari oli ottanut vastaan lahjusmatkan rikoksista epäillyltä liikemieheltä. Oikeus piti väitteitä poikkeuksellisina sekä erittäin loukkaavina ja halventavina.
Heinäkuussa 2005 Fryckman sai 2,5 vuoden lisätuomiot kirjanpitorikoksesta, törkeästä velallisen petoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Rikokset tehtiin vuosina 1994–2001. Oikeus katsoi Fryckmanin toimineen erityisen lainvastaisesti Fryckman-yhtiö Oy:n vuonna 2000 tapahtuneen konkurssin yhteydessä. Fryckman siirsi yhtiön varoja velkojien ulottumattomiin erilaisilla järjestelyillä ja vannoi oikeaksi konkurssipesän virheellisen pesäluettelon. Vankeuden lisäksi hänet tuomittiin maksamaan aiheuttamastaan vahingosta yhtiönsä konkurssipesälle noin 180 000 euron korvaukset.
Fryckman kärsi rangaistuksensa Mikkelin, Vantaan ja Helsingin vankiloissa, joista viimeksi mainitussa hänet pahoinpideltiin kahdesti. Fryckman vapautui kolmen ja puolen vuoden jälkeen helmikuussa 2006.
Lokakuussa 2006 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin määräsi Suomen valtion maksamaan Fryckmanille 5 000 euroa henkisestä kärsimyksestä sekä 3 500 euroa oikeudenkäyntikuluista, koska oikeudenkäynti kesti liian monta vuotta.
Huhtikuussa 2010 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Fryckmanin yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen entisen talonsa osakekirjojen anastuksesta. Helsingin kihlakunnansyyttäjän mukaan Fryckman asui 2,5–3 miljoonan euron arvoisessa talossa Kulosaaressa laittomasti. Hänen omistamansa osuus talosta oli ulosmitattu, mutta osakekirjat olivat kateissa. Syyttäjän mukaan Fryckman pimitti niitä. Fryckmanin mukaan osakekirjat oli pantattu vuonna 1991 eräälle pankkiirille. Korkein oikeus tuomitsi Fryckmanin vuonna 2013 viiden kuukauden ehdottomaan vankausrangaistukseen liittyen Kulosaaren asunnon osakekirjoihin.
Fryckmanin liiketoimintakielto päättyi elokuussa 2010.
Fryckman aikoi vaatia Suomen valtiolta satojen miljoonien korvauksia nostamalla vuonna 2017 valtiota vastaan kanteen Haagin välitystuomioistuimessa. Välitystuomioistuin käsittelee valtioiden välisiä riitoja. Yksityishenkilö tarvitsee saadakseen asiansa käsittelyyn kyseisen valtion hallituksen luvan ja silloinen oikeusministeri Jari Lindström antoi huhtikuussa 2017 Fryckmanin pyytämän suostumuksen. Tuomioistuin voi suostumuksen antamisen jälkeenkin päättää olla ottamatta asiaa käsittelyyn. Myöhemmin Lindström kertoi tehneensä virheen ja katuvansa suostumuksen antamista. Suomen oikeusministeriö ryhtyi toimiin saadakseen peruttua suostumuksen. Haagin välitystuomioistuimen pääsihteeri päätti ennen joulua 2018, että tuomioistuin ei ota juttua käsittelyynsä.
Vuonna 2007 Kansallis-Osake-Pankin edesmenneen johtajan Matti Korhosen jäämistöstä löytyi salaisia asiakirjoja, jotka muuttivat eräiden veroasiantuntijoiden käsityksiä. Asiaa ryhtyivät tutkimaan julkisoikeuden ja verotuksen professori Edward Andersson ja verotarkastaja Tenho Tikkanen. He arvostelivat viranomaisten, eritoten verottajan, toimintaa Fryckmania koskevissa asioissa.
Fryckman tarkensi julkisuudessa elokuussa 2009 esitettyjä väitteitä, että verottaja olisi antamassa hänen velkojaan anteeksi sillä perusteella, että hänen asioitaan olisi tulkittu verolakien mukaan väärin. Tarkennuksessaan hän sanoi, että ”verohallinnossa selvitettävänä olevassa asiassa on kyse vain viivästyskorkojen kohtalosta ja siitä, kuuluvatko ne verovelvolliselle maksettaviksi silloin, kun virhe on verottajan”.
Ylen MOT-ohjelma haastatteli useita veroalan asiantuntijoita liittyen epäilykseen siitä, että verottaja on itse toiminut tai sallinut konkurssipesien toimia väärin. Anderssonin mukaan ”konkurssipesiä ja ulosmitattuja varoja on hoidettu täysin piittaamatta Fryckmanin oikeutetusta intressistä siitä, että varojen hoito ottaa huomioon hänenkin etunsa, varsinkin kun oli ilmeistä, että ulosmitatut varat riittivät kaikkien verovelkojen maksamiseen. Vahingonkorvausvaatimuksen 76,4 miljoonan markan perusteeton verotus johti kuitenkin siihen, että konkurssissa valvottiin lisää verovelkaa ja siten nähtävästi katsottiin voitavan edelleen pyörittää konkurssipesiä niiden loppuunsaattamisen sijasta”. Anderssonin mukaan ”tällä lainvastaisesti keksityllä verovelalla voitiin perustella konkurssipesien toiminnan pitkittymistä, joka samalla tuotti pesänhoitajille hyvät ansiot”.
Fryckmanille määrättiin veroja vuoden 1989 Kouri-kaupoista 5,4 miljoonaa euroa. Fryckman totesi, että tuolloin hänen omaisuuttaan on myyty 13–13,5 miljoonalla eurolla ja että pelkästään verojen korot ovat olleet liki seitsemän miljoonaa euroa. Fryckman haki Korkeimmasta oikeudesta purkua verorikoksista saamilleen vankeustuomioille.
Veroasiantuntija, Helsingin yliopiston prosessioikeuden professori Risto Koulu sanoi Fryckmanin konkurssipesälle antamassaan lausunnossa, että verottaja toimii väärin periessään korkoja velan vanhentumisen jälkeen. Myös työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies, tohtori Pekka Tiainen vaati mielipidekirjoituksessaan vuonna 2013 Fryckmanin vankeustuomion keskeytystä ja väärien tuomioiden oikaisemista.
Fryckman pyrki eduskuntaan Liberaalisen Kansanpuolueen listalta Vaasan vaalipiirissä vuonna 1991. Hän oli ehdolla vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Muutos 2011:n listalla. Fryckman sai vuoden 2014 vaaleissa 868 ääntä ja sai Muutos 2011 -puolueen ehdokkaista eniten ääniä.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleihin Fryckman osallistui Helsingin vaalipiirissä seitsemän tähden liikkeen ehdokkaana. Samana vuonna hän oli seitsemän tähden liikkeen ehdokkaana myös europarlamenttivaaleissa, mutta hän ei tullut valituksi eduskuntaan eikä europarlamenttiin.
Fryckmanilla on entisen vaimonsa Pian kanssa kaksi lasta, joista Jesse Fryckman on elokuvatuottaja.