Perämeri
Tässä artikkelissa tutkimme Perämeri:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on herättänyt kiinnostuksen niin tutkijoiden, asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Perämeri on aihe, joka lupaa tarjota lukemattomia mielenkiintoisia näkökulmia, sillä siinä on laaja valikoima huomioitavia näkökohtia historiastaan sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Näiden linjojen mukaisesti pyrimme ratkaisemaan Perämeri:tä ympäröivät mysteerit esittämällä tietoja, tutkimuksia ja ideoita, jotka auttavat meitä ymmärtämään sen tärkeyden ja merkityksen nykyään. Valmistaudu lähtemään löytömatkalle, joka vie sinut tutkimaan Perämeri:n syvyyksiä ja sen monia puolia.
Perämeri, (ruots. Bottenviken) on Pohjanlahden pohjoisin osa. Se rajoittuu etelässä Merenkurkkuun.
Hydrologiaa
Perämeren valuma-alueen suuruus on 280 100 neliökilometriä ja vesialueen laajuus 36 800 neliökilometriä. Meren vesitilavuus 1 490 kuutiokilometriä, keskisyvyys 40 metriä ja suurin syvyys 148 metriä (toisen lähteen mukaan keskisyvyys 41 m ja suurin syvyys 146 m, jonka esiintymisseutua kutsutaan Luulajan syvänteeksi). Merialuetta etelässä rajaavassa Merenkurkussa meren kynnyssyvyys on vain 25 metriä.
Perämereen laskee useita jokia sekä Ruotsin että Suomen puolelta. Suurimmat Perämereen laskevat joet ovat Tornionjoki, Suomen pisin joki Kemijoki sekä Oulujoki. Ruotsin puolella mereen laskevat muun muassa Kalixjoki ja Luulajanjoki. Keskimäärin Perämereen laskee 115 kuutiokilometriä makeaa vettä vuodessa. Perämeri on lähes suolaton, sen pintaveden suolapitoisuus on vain noin 0,30–0,35 prosenttia.
Saaret ja satamat
Perämeren suurin saari Suomen puolella on Hailuoto.
Tärkeimmät satamat Suomen puolella ovat Kemin Ajos, Kokkolan Ykspihlaja, Raahen satama, Oulun Oritkari ja Tornion Röyttä. Ruotsin merkittävimmät satamat Perämeren rannikolla ovat Kainuu, Luulaja, Piitime ja Skellefteå. Kemi–Oulu-välillä on 10 metrin syväväylä.lähde?
Laajat hiekkasärkät ja -matalikot ovat Perämerelle ominaisia. Sellainen on muun muassa Haukiputaan edustalla sijaitseva Suurhiekka, jonne kaavaillaan tuulivoimala-aluetta. Santapankki-niminen saari sijaitsee laajan 1–2 metrin matalikon pohjoisreunalla.
Perämeri merisääennusteissa
Merisääennustuksissa käytetään Perämeren lounaisrajalle seuraavaa määritelmää: merialueen lounaisraja seuraa linjaa Ruotsin Ratanista Suomen rannikon Stubbeniin. Perämeren kansainvälinen lyhennekoodi on B1, missä B on lyhennys Itämeren englanninkielisestä nimestä (the Baltic Sea). Perämeri voidaan jakaa tarvittaessa eteläosaan (B1S) ja pohjoisosaan (B1N), jolloin rajana käytetään leveyspiiriä 64° 30’ N.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c Bothnian Bay Life. For the good of the shared sea (pdf) 2006 (?). europa.eu. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
- ↑ Leppäranta, Matti ja Myrberg, Kai: Physical Oceanography of the Baltic Sea. Perämeren syvyys mainittu sivujen 55-56 taitteessa (google.books). Springer, 2009. ISBN 978-3-540-79703-6. (englanniksi)
- ↑ a b Fakta om Bottniska viken Havet.nu. havet.nu. Viitattu 24.1.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Merien ja Saimaan aluejako ilmatieteenlaitos.fi. Arkistoitu 10.7.2015. Viitattu 4.9.2017.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Perämeri Wikimedia Commonsissa
- Bothnian Bay. Tourism and Recreation in the Bothnian Bay (suomeksi)(ruotsiksi)(englanniksi) (visitbothnianbay.com)
- Natura 2000 -alueet: Perämeren saaret (Suomen puolen osalta) (ymparisto.fi)
- Perämeri (esim. Perämeren lajistoa) (aaltojenalla.fi)
- Verkkopalvelu Perämerellä veneileville (Arkistoitu – Internet Archive) (kippariville.net)
| Pohjanmereltä varsinaiselle Itämerelle | |
|---|---|
| Varsinainen Itämeri | |
| Suuret lahdet |