Nykyään Newfoundland on aihe, joka on saanut suurta merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Vuosien ajan Newfoundland on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena eri aloilla, niin julkisessa politiikassa, akateemisessa maailmassa kuin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Huolimatta Newfoundland:n saamasta merkityksestä, on kuitenkin monia näkökohtia, jotka ovat vähän tunnettuja tai aiheuttavat kiistaa. Tässä artikkelissa tutkimme Newfoundland:n eri näkökohtia perusteellisesti analysoimalla sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen kehitystä vuosien varrella ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Muut nimet |
Terre-Neuve, Talamh an Éisc, Ternua, Taqamkuk |
---|---|
Sijainti | |
Merialue | |
Korkein kohta |
The Cabox, 814 m |
Pinta-ala |
111 390 km² |
Asukasluku |
470 000 |
---|---|
Suurin kaupunki |
Newfoundland (ransk. Terre-Neuve) on suuri saari Kanadan koillisrannikolla. Newfoundlandin erottaa Labradorin niemimaasta Belle Islen salmi ja Cape Bretonin saaresta Cabotin salmi. Se on maailman 16. suurin saari ja sen pinta-ala on 108 860 km².
Newfoundland on Newfoundland ja Labradorin provinssin tiheimmin asuttu alue. Provinssin pääkaupunki St. John’s sijaitsee saaren kaakkoiskärjessä. Newfoundlandissä asuu noin 500 000 ihmistä.
Newfoundlandin löysi ja nimesi Englannin lipun alla purjehtinut Giovanni Caboto (John Cabot) vuonna 1497. Saarelta on löytynyt myös 500 vuotta varhaisempia viikinkien asutuksen jäännöksiä. Newfoundland on luultavasti islantilaisessa saagassa mainittu Vinland.
Historian kuuluisin merionnettomuus sattui RMS Titanicille 560 kilometrin päässä Newfoundlandin rannikolta vuonna 1912.
Newfoundlandista tuli osa Kanadaa vasta vuonna 1949, sitä ennen se kuului Brittiläiseen imperiumiin itsehallintoalueena, Newfoundlandin dominiona.