Nantesin edikti
Nykyään Nantesin edikti on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Yhä globalisoituvassa ja verkostoituvassa maailmassa Nantesin edikti:stä on tullut monenlaisia ihmisiä kiinnostava aihe. Ammattilaisista ja tutkijoista suureen yleisöön kiinnostus Nantesin edikti:tä kohtaan on lisääntynyt ja sen merkitys on näkynyt arjen eri alueilla. Olipa kyseessä työpaikka, sosiaalinen, teknologia- tai kulttuuriala, Nantesin edikti on merkittävästi vaikuttanut siihen, miten suhtaudumme ympäröivään maailmaan ja ymmärrämme sitä. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Nantesin edikti:n merkitystä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskunnassa.
Nantesin edikti (L'Édit de Nantes) oli Ranskan kuningas Henrik IV:n vuonna 1598 antama asetus, joka takasi hugenoteille lähes täyden uskonvapauden ja pääsyn valtion virkoihin. Ediktin ansiosta Ranskan uskonsodat lähes loppuivat. Henrik IV oli ennen kuninkaaksi tuloaan ollut itsekin hugenotti, joten ediktillä hän halusi järjestää protestanttisten kansalaisten olot. Nimestään huolimatta ediktiä ei ehkä allekirjoitettu Nantesissa.lähde?
Nantesin ediktin mukaan protestanteilla oli melkein samat kansalaisoikeudet kuin katolisilla. Protestanttisuus sallittiin kaupungeissa, joissa se oli vallitseva uskonto, Pariisia ja sen lähiympäristöä lukuun ottamatta, jossa protestanttisuutta ei saanut harjoittaa. Lisäksi aateliset tilanomistajat saivat oikeuden pitää protestanttisia jumalanpalveluksia. Hugenoteille perustettiin turvapaikkoja. Heille taattiin kiintiöt yliopistoihin. Kardinaali Richelieu muokkasi ediktiä vuonna 1629 lakkauttamalla muun muassa protestanttiset turvapaikat.
Ludvig XIV kumosi Nantesin ediktin vuonna 1685 Fontainebleaun ediktillälähde?.