Alla esitelty artikkeli käsittelee aihetta Mikko Heikkinen , joka tällä hetkellä herättää suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta. Mikko Heikkinen on ollut keskustelun ja pohdinnan kohteena eri aloilla akateemisesta yhteiskunnalliseen. Kautta historian Mikko Heikkinen :llä on ollut merkittävä rooli yhteiskunnan kehityksessä, ja se on vaikuttanut paitsi yksittäisten päätösten lisäksi myös aikakauden kulttuuriin ja arvoihin. Tämän artikkelin avulla pyrimme syventämään tietoa ja ymmärrystä Mikko Heikkinen :stä tutkimalla sen eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään.
Rovaniemen lentoasema , 1992.
Max Planck -tutkimusinstituutti, Dresden, 2001.
Flooranaukio-Lontoonkuja, sisäpihalta, 2011.
Mikko Johannes Heikkinen (s. 8. syyskuuta 1949 Savonlinna ) on suomalainen arkkitehti. Hänellä on ollut toimisto yhdessä Markku Komosen kanssa vuodesta 1974. Heikkinen on Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun arkkitehtuurin professori.
Palkinnot
Heikkinen palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 2003 (kieltäytyi)
Vuoden betonirakenne 1988, 2001, 2002, 2009 ja 2011
Rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinto 1989
International Award for Innovative Tecnology in Architecture 1990
Teräsrakennepalkinto 1989 ja 1992
Rakennushallituksen / Senaatti-kiinteistöjen vuoden rakennushanke 1992, 2002 ja 2009
Euroopan teräsrakennepalkinto 1993
Suomi-palkinto (M. Komosen kanssa) 1996
Aga Khan -arkkitehtuuripalkinto 2001
Heinrich Tessenow -mitali 2003
Teoksia (Heikkinen-Komonen)
Tiedekeskus Heureka (1988). Vuoden teräsrakenne 1989, Vuoden betonirakenne 1988.
Itäkeskuksen laajennus ("Sarana") (1992).
Rovaniemen lentoasema (1992). Vuoden teräsrakenne 2002.
European Film College , Ebeltoft, Tanska (1993). Mies van der Rohe -palkintoehdokkuus .
Juminkeko kulttuurikeskus, (1999). Puurakennepalkinto 2000, kunniamaininta.
Suomen suurlähetystö , Washington DC , Yhdysvallat (2000).
Max Planck -tutkimusinstituutti, Dresden , Saksa (2001). Vuoden betonirakenne -kunniamaininta 2001.
Stakesin ja Senaatti-kiinteistöjen toimitilat (2002), Helsinki. Vuoden betonirakenne 2002.
Ensisuoja tsunamin uhreille (2005).
Hämeenlinnan maakunta-arkiston uudisrakennus (2009). Vuoden betonirakenne 2009.
Asunto Oy Helsingin Flooranaukio ja Kiinteistö Oy Lontoonkuja (2011), Helsinki. Asuinkerrostalokortteli. Vuoden betonirakenne 2011.
Lähteet
↑ a b c d e f g h i j Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015 , s. 173–174. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0 .
↑ Kuka kukin on 2003 . Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18086-X .
↑ a b Suomen suurlähetystö, Washington, D.C., Toimitilat, Arkkitehdit Ulkoasiainministeriö. Viitattu 10.5.2012.
↑ Hannu Pöppönen: Mikko Heikkinen kieltäytyi Pro Finlandia -mitalista Helsingin Sanomat . 10.12.2003. Viitattu 8.1.2022.
↑ a b Teräsrakennepalkinnot 1980-2010 Teräsrakenneyhdistys. Arkistoitu 3.5.2014. Viitattu 9.6.2012.
↑ a b c d e Aiemmat kilpailut: Vuoden betonirakenne on valittu vuodesta 1970 lähtien Betoniteollisuus ry. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 9.6.2012.
↑ a b Chronology of buildings and projects with credits Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy. Arkistoitu 10.3.2013. Viitattu 9.6.2012.
↑ Maunula, Leena: Suomalaiset arkkitehdit kilpailevat Euroopan palkinnosta Helsingin Sanomat . 17.8.1994. Viitattu 18.2.2019. (Tilaajille)
↑ Juminkeko, Kuhmo. PUU-lehti , , 2000. vsk, nro 1, s. 6-11. Puuinfo Oy. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 9.6.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
Kansainväliset Kansalliset Tieteilijät Taiteenala Henkilöt Muut