Nykymaailmassa Miettusen I hallitus on aihe, joka herättää monien ihmisten kiinnostuksen eri aloilla. Olipa kyseessä ammatillinen, henkilökohtainen tai akateeminen alue, Miettusen I hallitus:stä on tullut jatkuvan keskustelun ja keskustelun aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Miettusen I hallitus on ottanut tärkeän roolin modernissa yhteiskunnassa muuttaen tapaamme olla yhteydessä, työskennellä ja kouluttaa itseämme. Tässä artikkelissa tutkimme Miettusen I hallitus:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Miettusen I hallitus oli Suomen tasavallan 46. hallitus. Hallitus oli luonteeltaan Maalaisliiton vähemmistöhallitus.
Edellinen pääministeri V. J. Sukselainen jätti eronpyyntönsä saatuaan Helsingin hovioikeudessa tuomion niin sanotussa Kansaneläkelaitoksen asuntojutussa kesäkuun lopussa 1961. Tämä merkitsi samalla koko hallituksen eroa.
Hallituspula ei kuitenkaan muodostunut pitkäksi, sillä vain kaksi viikkoa myöhemmin Lapin läänin maaherra Martti Miettunen muodosti uuden hallituksen. Edellisen hallituksen ministereistä jatkoivat entisissä tehtävissään sisäministeri Eemil Luukka, ulkoministeri Ahti Karjalainen, oikeusministeri Pauli Lehtosalo, opetusministeri Heikki Hosia, valtiovarainministerit Vihtori Sarjala ja Juho-Eino Niemi, kulkulaitosministeri Kauno Kleemola ja sosiaaliministeri, hallituksen ainoa naisjäsen Vieno Simonen. Hallituksen ainoa maalaisliittoon kuulumaton sitoutumaton ministeri oli sitoutumaton kauppa- ja teollisuusministeri, Svenska handelshögskolanin talousmaantieteen professori Ilmari Hustich.
Hallitus toimi 14. heinäkuuta 1961 – 13. huhtikuuta 1962 274 päivää. Hallitus erosi vuoden 1962 eduskuntavaalien jälkeen.
Edeltäjä: Sukselaisen II hallitus |
Suomen hallitus 14. heinäkuuta 1961 – 13. huhtikuuta 1962. |
Seuraaja: Karjalaisen I hallitus |
|