Laurisilva
Nykyään Laurisilva:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Sen vaikutus ja merkitys ulottuu henkilökohtaisesta ammatilliseen sfääriin vaikuttaen päätöksiin, käyttäytymiseen ja ajattelutapoihin. Laurisilva ei ole vain ajankohtainen ilmiö, vaan se on ollut läsnä läpi historian, kehittyen ja mukautuen yhteiskunnan muuttuviin olosuhteisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Laurisilva:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä ja laajuutta jokapäiväisessä elämässämme.
Laurisilva on subtrooppista metsää, jota tavataan nykyisin pirstaleina Madeiralla, Azoreilla ja paikoin Kanariansaarilla, etenkin La Gomeralla. Tertiäärikaudella laurisilva peitti liki koko Välimeren seudun. Metsän puusto on ikivihreää. Kanariansaarten nykyisten laurisilva-metsien tärkeimmät puulajit ovat laakerikasvien heimoon kuuluvat kanarianlaakeri (Laurus azorica), Laurus novocanariensis, makaronesianavokado (Persea indica), apollonlaakeri (Apollonias barbujana) ja kanarianviherlaakeri (Ocotea foetens).
Lähteet
- ↑ Garajonay gomeralive.com. Arkistoitu 14.5.2008. Viitattu 22.9.2007. (englanniksi), (ranskaksi), (saksaksi)
- ↑ Plants of the World Online: Laurus novocanariensis Rivas Mart., Lousã, Fern.Prieto, E.Días, J.C.Costa & C.Aguiar (englanniksi) Viitattu 29.10.2022.
- ↑ Aarnio, Hannu & Aarnio, Leena 2008: Kanariansaarten luonto-opas. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. ISBN 978-951-31-3674-1.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laurisilva Wikimedia Commonsissa
