Klientelismi on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Syntymisestään lähtien se on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja loputonta tutkimusta, joka pyrkii ymmärtämään ja analysoimaan sen eri puolia. Tässä artikkelissa tutkimme Klientelismi:tä perusteellisesti sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Analysoimme eri näkökulmia, joista tätä aihetta voidaan lähestyä, sekä sen vaikutuksia eri aloilla, kuten politiikassa, taloudessa, kulttuurissa ja teknologiassa. Lisäksi keskitymme alan asiantuntijoiden mielipiteisiin ja näkemyksiin tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys Klientelismi:stä. Tämä on epäilemättä kiehtova aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee yksityiskohtaisen ja huolellisen pohdinnan.
Klientelismi tarkoittaa kahden taloudelliselta ja yhteiskunnalliselta asemaltaan erilaisen osapuolen (varakkaan ja vaikutusvaltaisen "suojelijan" tai "isännän" sekä heikomman ja köyhemmän "asiakkaan" eli "klientin") välistä vastavuoroista ja hyväksikäyttävää asiakkuussuhdetta, jossa vaihdetaan hyödykkeitä ja palveluksia.
Politiikassa klientelismiä on se, kun poliitikko tarjoaa omille äänestäjilleen julkisia hyödykkeitä vastineeksi äänistä ja niiden kautta saavuttamastaan toimivallasta. Jos palvelujen piiriin pääseminen riippuu vaaleissa annetusta kannatuksesta, osa palveluja tarvitsevista kansalaisista – ne, jotka äänestivät "väärin" – rajataan palvelujen ulkopuolelle. Joskus ääniä voidaan ostaa suoraan rahalla. Pitkäaikaisempaa klientelismiä on nimittää virkoihin omia kannattajia. Klientelismi voi johtaa yleisen edun vaarantumiseen, kun pätevyys ei ole virkoihin valinnan peruste. Laittomissa muodoissaan klientelismi on eräs korruption muoto.
Klientelismi on tyypillistä etnisesti hajanaisille maille. Kun jonkin kansan tai heimon edustaja pääsee tällaisen maan johtoon, hän saattaa alkaa täyttämään hallintoa häntä tukeneen oman etnisen ryhmänsä jäsenillä ja tarjoamaan näille muitakin vallan tuomia etuja. Tällaisesta oman väen suosimisesta seuraa usein se, että seuraavakin valtaan noussut johtaja toimii vastaavalla tavalla.