Kiinteistövero on aihe, joka on kiehtonut yhteiskunnan kiinnostusta vuosikymmeniä. Sen merkitys on kiistaton, ja sen vaikutus on tuntunut jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Vuosien saatossa siitä on tullut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohde, joka synnyttää erilaisia näkökulmia ja ristiriitaisia mielipiteitä. Tässä artikkelissa tarkastelemme Kiinteistövero:tä tarkemmin ja tutkimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Kiinteistövero tuottaa edelleen laajan kirjon keskustelua, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi.
Kiinteistövero on vuosittain maksettava, kiinteistön omistukseen perustuva, vero. Vero voi perustua pelkkään maaomistukseen, rakennuksiin tai näiden yhdistelmään. Yleensä veron suuruus määräytyy kiinteistöomaisuuden verotusarvon eli veroviranomaisen määrittämän arvon mukaan.lähde?
Kiinteistöjen verotus on ehkä parhaiten tunnettu ja tutkittu verotuksen muoto. Sitä on käytetty jo ainakin 3 000 vuotta.lähde?
Kiinteistöverotuksen suhteellinen merkitys maailmassa on pienentynyt 1900-luvulta lähtien, sen maksimituotto on saadun kokemuksen perusteella noin 12 % verokertymästä.
Kiinteistöverotuksen etuja ovat muun muassa läpinäkyvyys, helppo ymmärrettävyys, pienet hallinnolliset kustannukset ja ennustettavuus.
Kiinteistöveroa on kritisoitu muun muassa siitä, että se ei ota huomioon veronmaksajan maksukykyä. Kritiikin mukaan vero kohdistuu pääomaan eikä sen tuottoon. Veron ongelmaksi on esitetty myös se, että eri omaisuuslajeja verotetaan eri tavoin.
Nordean pääekonomisti Aki Kangasharjun mukaan Suomessa on euromaiden ja Pohjoismaiden korkeimmat asumiskulut. Tähän auttaisi, jos kiinteistövero määräytyisi maapohjan mukaan eikä nousisi, vaikka tontille rakentaisi kuinka paljon kerrosneliöitä tahansa. Tällöin rakentaminen halpenisi ja lisääntyisi ja siksi asumiskulut laskisivat.
OECD:n mukaan yritysten verottaminen on talouskasvulle haitallisinta, työn (palkan) verottaminen seuraavaksi haitallisinta, sitten omaisuuden ja perintöjen verottaminen, sitten kulutuksen verottaminen (alv) ja vähiten haitallista kiinteistöverotus.
Luonnonsuojelualueita ei ole Suomessa vapautettu kiinteistöverosta, vaikka niistä ei yleensä sitä ole perittylähde?. Yksityiset saattavat joutua maksamaan kiinteistöveroa perustamastaan yksityisestä luonnonsuojelualueesta. Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2014 tekemässä ennakkopäätöksessä yksityisen omistama, vapaa-ajan asunnon vieressä sijainnut, luonnonsuojelualue tulkittiin puistoalueeksi, joka antaa lomarakennukselle suojaavan miljöön. Kun alueella ei ollut harjoitettu metsätaloutta, sille voitiin määrätä kiinteistövero.