Keski-Eurooppa

Nykymaailmassa Keski-Eurooppa:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Keski-Eurooppa on kiinnittänyt yksilöiden ja organisaatioiden huomion maailmanlaajuisesti sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen vaikutuksista talouteen ja henkilökohtaiseen tasoon. Monimutkaisuudellaan ja monimuotoisuudellaan Keski-Eurooppa on synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla, synnyttäen loputtomasti mielipiteitä ja lähestymistapoja aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Keski-Eurooppa:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme erityisistä näkökulmista laajempiin näkökulmiin.

Keski-Euroopan valtiot.
Toinen Keski-Euroopan määrittely merkitty karttaan sinisellä.

Keski-Eurooppa on alue keskellä Eurooppaa. Aluetta ei ole määritelty yksiselitteisesti, mutta usein siihen sisällytetään Itävalta, Liechtenstein, Puola, Saksa, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tšekki ja Unkari sekä Venäjän Kaliningradin alue. Nämä kaikki mukaan lukien Keski-Euroopan asukasluku on yli 165 miljoonaa.

Historia

Keski-Eurooppa tunnettiin käsitteenä 1800-luvulla, mutta jo keskiajalla, vuonna 1335 järjestettiin Unkarin, Puolan ja Böömin kuninkaiden kokous. Nykyaikaisen Keski-Euroopan syntymisenä voisi pitää 21. tammikuuta, vuonna 1904, jolloin perustettiin Keski-Euroopan talousyhdistys. Tämän päätarkoituksena oli Saksan ja Itävalta-Unkarin taloudellinen yhteistyö. Muutenkin Keski-Eurooppa pitkälti yhdistettiin Saksaan ja sen taloudelliseen, kulttuurilliseen sekä poliittiseen vaikutusympäristöön.

Maantiede

Euroopan kasvimaantieteelliset alueet Wolfgang Freyn ja Rainer Löschin mukaan.

Maantieteellisesti Keski-Eurooppa sijoittuu Alppien, Karpaattien, Itämeren ja Reinin joen rajaamalle alueelle. Kasvimaantieteellisenä alueena Keski-Eurooppa ulottuu Alpeilta Itämerelle. Lännessä se ulottuu pitkälle Ranskan puolelle.

Katso myös

Lähteet

  1. Keski-Eurooppa Eksonyymit. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.1.2022.