Nykymaailmassa Kempeleen rautatieasema:stä on tullut yhä enemmän monenlaisia ihmisiä kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Kempeleen rautatieasema on ottanut keskeisen roolin modernin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Kempeleen rautatieasema on herättänyt keskusteluja sen tärkeydestä ja vaikutuksista sen vaikutuksesta talouteen kulttuuriin ja politiikkaan. Tässä artikkelissa tutkimme Kempeleen rautatieasema:n eri ulottuvuuksia ja analysoimme sen vaikutuksia ja haasteita nykymaailmassa. Alkuperäistään tämän päivän kehitykseen Kempeleen rautatieasema on merkinnyt käännekohtaa tavassa, jolla lähestymme nykyajan elämän eri näkökohtia.
Kempeleen rautatieasema on Kempeleen keskustaajaman läheisyydessä sijaitseva rautatieasema Pohjanmaan radalla Seinäjoen ja Oulun välisellä rataosuudella. Aseman etäisyys Helsingin rautatieasemalta Haapamäen kautta on 741,8 kilometriä. Asema sijaitsee 12 kilometrin päässä Oulun, ja noin 323 kilometrin päässä Seinäjoen rautatieasemalta.
Matkustajaliikenne Kempeleen asemalla loppui 27. toukokuuta 1990. Kempeleen rautatieasema otettiin kuitenkin uudelleen matkustajakäyttöön 20. kesäkuuta 2016. Asemalla pysähtyy parhaimmillaan neljä päiväjunaa kumpaankin suuntaan sekä Helsinki-Rovaniemi yöjunavuoropari IC 273/IC 266.
Asemalla sijaitseva vanha asemarakennus on rakennettu Valtionrautateiden rakennussuunnittelijan Knut Nylanderin laatimien piirustusten mukaan vuonna 1884 ja se on otettu käyttöön osuuden Kokkola–Oulu valmistuessa. Rakennuksen eteläpäähän rakennettiin laajennusosana poikkipääty vuonna 1904 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan. Nykyisin asemarakennus ei ole matkustajien käytössä, vaan asemalla on nykyaikainen 450 metriä pitkä asemalaituri odotuskatoksineen. Pieni pysäköinti- ja matkustajien haku/jättöalue on vanhaa asemarakennusta etelämpänä osoitteessa Asemantie 6. Isompi pysäköintialue löytyy samalta kohdalta radan itäpuolelta, Kaartotien päästä. Välissä on kevyen liikenteen alikulku.
Vuonna 1912 rautatieasemaa vastapäätä radan itäpuolelle valmistui Kempeleen-Salon osuusmeijerin rakennus, jossa oli meijeritoimintaa vuoteen 1922 asti.
Kempeleen ratapihalla on pääraiteen itäpuolella kaksi läpiajettavaa sivuraidetta. Näiden lisäksi on neljäs puolipitkä sivuraide, joka palvelee nykyisin lähes yksinomaan ratatyökoneiden säilytyspaikkana.
Kempeleen alueista ja kylistä kertovat artikkelit |
Alakylä (kylä) · Asemanseutu (keskustaajaman keskuspaikka, asuinalue) · Hakamaa (teollisuusalue) · Juurussuo (kylä) · Ketolanperä (kylä) · Kirkonseutu (keskustaajaman osa) · Rajakorpi (kylä) · Vihiluoto (kylä, asuinalue, yritysalue) · Väärälänperä (kylä, asuinalue) · Ylikylä (keskustaajaman osa) · Zatelliitti (yritysalue) |
---|---|
Kempeleen asuinalueista kertovat artikkelit |
Kempeleen keskustaajaman asuinalueet (keskustaajaman länsipuolen asuinalueet) · Ylikylä (keskustaajaman itäpuolen asuinalueet) |
Muuta Kempeleeseen liittyvää |
Honkasen lasten- ja nuortentalo · Kempelehalli · Kirjasto · Kotiseutumuseo · Köykkyrin virkistysalue · Meijeri · Mourunkijärvi · Pappila (uusi) · Pappila (vanha) · Pyhän Kolminaisuuden kirkko · Rautatieasema · Tiilitehdas · Vanha kirkko · Vesitorni · Zeppelin · Zimmari |