Nykymaailmassa Kansankäräjät:stä on tullut yhä tärkeämpi. Ja olipa se sitten henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Kansankäräjät:stä on tullut monenlaisia ihmisiä kiinnostava aihe. Kansankäräjät:n vaikutus on kiistaton, sillä se vaikuttaa niinkin monimuotoisiin näkökohtiin kuin talouteen, teknologiaan, terveyteen, ihmissuhteisiin ja jopa ympäristöön. Tästä syystä on olennaista analysoida perusteellisesti Kansankäräjät-ilmiö, sen vaikutukset ja mahdolliset seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkia Kansankäräjät:een liittyviä näkökohtia, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä meitä niin paljon huolestuttavasta aiheesta.
Kansankäräjät Folketinget |
|
---|---|
Logo |
|
Kansankäräjien istuntosali Christiansborgin linnassa |
|
Tyyppi | yksikamarinen |
Puhemies |
Søren Gade (V) 12. marraskuuta 2022 alkaen |
Edustajia | 179 |
Ryhmät |
Hallitus: (49)
Hallituksen tukipuolueet: (45)
Oppositio: (66)
|
Viimeisimmät vaalit | 1. marraskuuta 2022 |
Kokoontumispaikka | Christiansborg, Kööpenhamina |
Kotisivut |
Kansankäräjät (tansk. Folketinget) on Tanskan yksikamarinen parlamentti. Parlamenttirakennus sijaitsee Christiansborgin linnassa Kööpenhaminassa.
Kansankäräjien puhemieheksi valittiin Søren Gade 12. marraskuuta 2022.
Kansankäräjillä on 179 edustajaa, joista 175 valitaan Tanskasta ja kaksi edustajaa sekä Färsaarilta että Grönlannista. Tanskalle kuuluvien Färsaarten ja Grönlannin edustajien valinnasta on säädetty erikseen. Perustuslain mukaan kansankäräjät tulee valita käyttäen suhteellista vaalitapaa, ja vaalipiirin paikkoja määriteltäessä tulee ottaa huomioon kyseisen alueen asukasluku, äänioikeutettujen lukumäärä sekä väestöntiheys.
Edustajista 135 valitaan vaalipiireistä D'Hondtin menetelmällä ja 40 tasauspaikoilla, koska vaalitapa on suhteellinen. Niinpä hallitukset ovat perinteisesti olleet koalitiohallituksia. Toisen maailmansodan jälkeen useimmat hallitukset ovat olleet vähemmistöhallituksia, joilla on ollut parlamentissa hallituksen ulkopuolisia tukipuolueita. Uuden kamarin avausistuntoon osallistuu yleensä kuningatar Margareeta II.
Edustakaksi valittavan tulee olla äänioikeutettu (vähintään 18-vuotias Tanskan kansalainen, joka asuu maassa), jota ei ole erikseen julistettu vaalikelvottomaksi.
Tanskassa on käytössä listavaali, johon on kuitenkin lisätty mahdollisuus äänestää yksittäistä ehdokasta listalta. Myös sitoutumattomat ehdokkaat voivat osallistua, mutta heidän pitää kerätä vaalipiiristä riippuen 150–200 allekirjoitusta ehdokkuuden vahvistamiseksi. Toistaiseksi modernin historian aikana (1953–) vain yksi itsenäinen ehdokas on tullut valituksi: Jacob Haugaard vuoden 1994 vaaleissa.
Viimeisimmät vaalit pidettiin vuonna 2022. Sosiaalidemokraatit säilyttivät paikkansa suurimpana puolueena. Venstrestä irtuatuneet moderaatit nousivat ensimmäisissä vaaleissaan heti kolmanneksi puolueeksi.
Hallituksen muodostivat sosiaalidemokraatit, venstre ja moderaatit. Pääministerinä jatkoi Mette Frederiksen. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun hallitus muodostetaan yli perinteisten oikeisto-vasemmisto -rajojen.
|
|