Nykyään Könttäsummavero on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Digitaalisen aikakauden edistyessä Könttäsummavero:stä on tullut olennainen keskustelunaihe eri alueilla. Politiikasta muotiin, tieteen ja teknologian kautta Könttäsummavero on vakiinnuttanut asemansa ratkaisevana ongelmana, joka on merkki yhteiskuntamme kehityksestä ja kehityksestä. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Könttäsummavero:een liittyviä eri puolia ja näkökulmia, analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin ja tarjoamme laajan yleiskatsauksen sen merkityksen ymmärtämiseksi nykyisessä kontekstissa.
Könttäsummavero, könttävero tai tasasummavero on vero, jonka suuruus ei perustu yksilön toimintaan ja joka siten määrätään verovelvollisille maksettavaksi saman suuruisena. Könttäsummaveron suuruus ei riipu tuloista, varallisuudesta tai kulutuksesta.
Könttäsummaverot kuuluvat kansantaloustieteen osaan julkinen talous (engl. public economics).
Verovelvollisille kansalaisille määrättynä sitä on kutsuttu henkilöverotuksessa henkilökohtaiseksi tasaveroksi. Könttäsummaveroa on myös henkilöverotuksessa kutsuttu henkiveroksi tai kansalaismaksuksi, jos se on jokaiselle kansalaiselle määräytyvä. Könttäsummaverot ovat nykyään harvinaisia veroja yhteiskunnissa, eikä sellaista ole Suomessa.
Könttäsummaveroin toteuttua maailmaa kutsutaan first best -maailmaksi ja maailmaa, jossa könttäsummaveroja ei voida käyttää tai ei käytetä second best -maailmaksi.
Könttäsummaveroa pidetään täysin tehokkaana eli vääristämättömänä verona. Koska vero ei perustu siihen, mitä ihmiset tekevät, se ei vääristä käyttäytymistä. Toisin sanoen könttäsummaverolla verotuksen käyttäytymistä ohjaava vaikutus voitaisiin eliminoida kokonaan. Näin toteutettu verotus tuottaisi vain suoran kustannuksen veron suuruisena. Könttäsummavero ei aiheuttaisi hyvinvointitappioita.lähde?
Könttäsummavero on nykyään harvinainen vero. Margaret Thatcher kannatti poll taxia, joka oli eräänlainen könttäsummavero. Poll taxia vastustettiin ankarasti.
Könttäsummavero käytetään veroanalyyseissä vertailukohtana. Oletuksella että könttäsummaveroa ei voi välttää, se toimii muiden verojen tehokkuuden vertailukohtana.
Oikeudenmukaisuussyistä könttäsummavero tuntuu monesta väärältä. Se ei ota huomioon veronmaksukykyä. Monet verot perustuvat veronmaksukyvyn periaatteeseen, jolloin lähtökohtana on se, että suurista tuloista on helpompi maksaa veroa.
Könttäsummavero on regressiivinen vero. Pienituloisille ja varattomille se olisi raskas: vero voisi olla suurempi kuin tulot, jolloin kaikki tulot kuluisivat veronmaksuun. Suurituloisille ja varakkaille se taas olisi suhteellisesti kevyt vero.lähde?
Könttäsummaveroja ei suosita nykyisissä yhteiskunnissa, joissa on tarve suurelle verokertymälle ja joissa suositaan tulojen ja kulutuksen verottamista. Tällöin veroa peritään henkilön tuloista ja jokaisesta lisäeurosta maksetaan jonkin verran veroa, mikä varmistaa verotettavan maksukyvyn.lähde?
Könttäsummavero on harvinainen vero. Aiemmin Suomessa perittiin henkirahaa, joka oli könttäsummavero. Henkirahan suuruus oli riippumaton henkilön tuloista, mutta se määräytyi sukupuolen mukaan ja siitä saattoi saada vapautuksen useilla eri perusteilla.
Ahvenanmaalla on 220 euron suuruinen televisiomaksu (televisionsavgift), joka peritään kotitalouksilta, mutta se perustuu siihen omistaako televisiolaitteen vai ei.
Isossa-Britanniassa Yle-veroa muistuttavaa BBC licence feetä (£145.50) on kritisoitu, että se olisi könttäsummaveron kaltainen.
Italia on soveltanut könttäveroa uusiin maahan muuttaneisiin asukkaisiin, jotka ovat valinneet könttäveron. Könttävero sen valinneelle on 100 000 euroa vuodessa.