Nykyään Itävallan liittokansleri on aihe kaikkien huulilla. Itävallan liittokansleri:stä on tullut tutkijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön kiinnostava kohde joko historiallisen merkityksensä, yhteiskuntavaikutuksensa tai nykymaailmassa vallitsevan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme tätä aihetta perusteellisesti eri näkökulmista analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia eri alueilla. Lisäksi yritämme tarjota täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen Itävallan liittokansleri:stä, jossa käsitellään sekä sen myönteisiä että negatiivisia puolia. Itävallan liittokansleri on epäilemättä kiehtova aihe, joka herättää uteliaisuutta monissa, ja olemme varmoja, että tässä esittelemämme tiedot kiinnostavat lukijoitamme suuresti.
Itävallan liittokansleri Österreichischer Bundeskanzler |
|
---|---|
Tunnus |
|
Nykyinen
|
|
6. joulukuuta 2021 lähtien
|
|
Virka-asunto | Ballhausplatz |
Nimittäjä | Itävallan liittopresidentti |
Kauden pituus | 5 vuotta (minimi) |
Perustettu | 12. marraskuuta 1918 |
Ensimmäinen | Karl Renner |
Kotisivut |
bundeskanzler |
Itävallan liittokansleri (saks. Österreichischer Bundeskanzler), myös pelkästään kansleri, on Itävallan hallituksen johtaja. Hallituksen johtamisesta huolimatta liittokansleri ei kuitenkaan voi määrätä ministereitä toimimaan omien halujensa mukaan. Hallituksen johtamisen lisäksi Itävallan liittokansleri voi korkeintaan 20 päivän ajan hoitaa Itävallan presidentin tehtäviä, mikäli varsinainen presidentti on estynyt toimimasta virassaan.
Liittokanslerin nimittää presidentti, eikä Itävallan parlamentilla ole suoraa sananvaltaa kanslerin valinnassa. Ennen vuotta 1918 virka tunnettiin nimellä ministeripresidentti.