Isaak Babel:n numero on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja kiistaa. Eri lähestymistapojen ja näkökulmien ansiosta Isaak Babel on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri tiedon aloilla. Isaak Babel on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tavallisten ihmisten huomion yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan yksilötasolla. Tässä artikkelissa tutkimme Isaak Babel:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä ja selvitämme sen mahdollisia seurauksia. Lisäksi tarkastelemme, kuinka Isaak Babel on muokannut ja tulee jatkossakin muokkaamaan nykyistä maisemaa tarjoamalla kattavan kuvan tästä tärkeästä aiheesta.
Isaak Emmanuilovitš Babel (ven. Исаа́к Эммануи́лович Ба́бель; 13. heinäkuuta (J: 1. heinäkuuta)--> 1894 Odessa, Krim, Venäjä –1940 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen näytelmäkirjailija ja novellisti.
Babel syntyi juutalaiseen perheeseen Ukrainassa Odessassa aikana, jolloin juutalaiset pakenivat joukoittain Venäjältä. Hän selvisi vuoden 1905 vainoista kristittyjen naapurien avulla mutta menetti isoisänsä. Koulu-uran ajan hän joutui taistelemaan paikasta juutalaisvähemmistölle tarkoitetussa kiintiössä. Opiskellessaan Pietarissa hän tutustui Maksim Gorkiin.lähde?
Babelin nuoruudesta kului seitsemän vuotta Venäjän sisällissodassa. Hän työskenteli kielenkääntäjänä vastavakoilupalvelussa ja sotakirjeenvaihtajana. Odessaan palattuaan hän alkoi kirjoittaa novelleja juutalaiskaupunginosan elämästä. Stalinin kulttuuripolitiikan voimistuessa ja sosialistisen realismin noustessa määrääväksi tekijäksi kirjallisuuspiireissä Babel vetäytyi yksityisyyteen. Gorkin saatua surmansa epäilyttävissä oloissa 1936 Babel totesi: seuraavaksi he etsivät minua.lähde? Hänet pidätettiin 1939, tuomittiin vakoilusta, vietiin vankileirille ja teloitettiin.
Julkaisussa: Nuori Voima 4/2005. Suom. Mikko Viljanen
Antologiassa: Neuvostoproosaa. 1, Vallankumouksesta sosialistiseen realismiin, WSOY 1969, toim. ja suom. Esa Adrian, Helsinki: WSOY 1969
|