Homo ergaster
Nykymaailmassa Homo ergaster on ongelma, joka on saavuttanut merkittävän merkityksen yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Homo ergaster on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja tutkijoiden huomion ja synnyttänyt intohimoisia keskusteluja. Ajan myötä Homo ergaster on edelleen kiinnostava aihe ja sen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Homo ergaster:n eri puolia ja analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja vaikutuksia nykyään. Epäilemättä Homo ergaster on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja ansaitsee syvällisen ja tietoisen pohdinnan.
| Homo ergaster | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Yläheimo: | Ihmisapinat Hominoidea |
| Heimo: | Isot ihmisapinat Hominidae |
| Suku: | Ihmiset Homo |
| Laji: | ergaster |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Homo ergaster eli afrikanihminen oli Afrikassa pleistoseenikaudella noin 1,9–1,4 miljoonaa vuotta sitten elänyt kädellisten Homo-suvun laji. Jotkut tutkijat luokittelisivat H. ergasterin kuitenkin ennemmin afrikkalaiseksi Homo erectukseksi kuin omaksi lajikseen. Nykyihmisen edeltäjän heidelberginihmisen uskotaan kehittyneen afrikanihmisestä.
Afrikanihmisen rakenteesta ei tiedetä paljoakaan. Se liikkui pystyasennossa ja polvet ehkä hiukan taivutettuina. Lajin fossiilit voidaan jakaa pieni- ja isoaivoisiin. Pienten aivojen tilavuus on 500–600 cm³ ja isojen 50 prosenttia suurempi. Isompiaivoiset kuuluvat ehkä johonkin vielä nimeämättömään lajiin.
Lajin nimi tulee kreikan kielen ”työmiestä” tarkoittavasta sanasta. Nimitys juontuu sen käyttämistä kehittyneistä työkaluista. H. ergaster alkoi ensimmäisenä käyttää kehittyneitä työkaluja 1,6 miljoonaa vuotta sitten. Luurankojen lähettyviltä on löydetty käsikirveitä ja nyrkki-iskureita. Varsin kehittyneiden työkalujen vuoksi se erotellaan usein erikseen muista nykyihmisen esi-isistä. Leiripaikoista ja fossiilihaudoista on löydetty jälkiä, joten todennäköisesti laji osasi myös käsitellä tulta ja kypsentää lihaa siinä.
Lajin varmistettuja fossiileja on löydetty Kenian Turkanajärveltä ja Etelä-Afrikasta. Myös Tansaniasta ja Etiopiasta on löytynyt mahdollisesti afrikanihmisen fossiileja.
Lähteet
- Valste, Juha: Ihmislajin synty. Helsinki: SKS, 2012. ISBN 978-952-222-332-6.
Viitteet
|