Tässä artikkelissa aiomme tutkia Henno Kamppuri:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Henno Kamppuri on ollut viime aikoina keskustelun ja keskustelun aiheena, sillä se on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt kiinnostusta laajassa väestössä. Tämän artikkelin aikana analysoimme Henno Kamppuri:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen päivittäisen elämän eri osa-alueilla. Samoin tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja tutkimuksia, jotka valaisevat Henno Kamppuri:tä tavoitteenaan tarjota kattava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä ilmiöstä.
Henno Pellervo Orvo Kamppuri (28. kesäkuuta 1909 Lappeenranta – 24. joulukuuta 1980 Kuopio) oli suomalainen arkkitehti.
Kamppurin vanhemmat olivat taidekauppias Artturi Kamppuri ja Evi Hämäläinen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1929 Viipurin suomalaisesta lyseosta ja valmistui arkkitehdiksi 1935 Teknillisestä korkeakoulusta. Kamppuri opiskeli myös viulunsoittoa 1921–1926 Viipurin musiikkiopistossa. Kamppuri oli aluksi apulaisena Jalmari Lankisen arkkitehtitoimistossa Viipurissa 1936–1939 ja vuonna 1937 hän perusti myös oman toimiston Viipuriin. Hän oli 1940–1941 Askon Tehtaat Oy:n arkkitehtina ja jatkosodan aikana muun muassa armeijakunnan linnoitusosaston suunnittelutoimiston päällikkönä. Sodan jälkeen Kamppuri toimi 1947–1955 Ylä-Kokemäenjoen seutukaavoitusliiton arkkitehtina ja 1957–1974 Oikeusministeriön arkkitehtina. Hänellä oli myös vuodesta 1946 oma arkkitehtitoimisto Helsingissä.