Glaukooma
Tässä artikkelissa tutkimme Glaukooma:n eri puolia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan. Glaukooma on jättänyt lähtemättömän jäljen elämämme eri puolille alusta alkaen nykyiseen kehitykseensä. Analysoimme sen vaikutusta kulttuuriin, talouteen, teknologiaan ja politiikkaan ja pyrimme ymmärtämään sen merkitystä nykymaailmassa. Keräämällä tietoja, kokemuksia ja asiantuntijalausuntoja pyrimme tarjoamaan kattavan kuvan Glaukooma:stä ja sen nykyisestä roolista.
| Glaukooma | |
|---|---|
 Akuutti glaukooma oikeassa silmässä. |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | H40 |
| ICD-9 | 365 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Glaukooma (vanha nimitys viherkaihi) on silmän sairaus, jossa liian korkea silmänpaine (silmänpainetauti) tai näköhermon heikko verenkierto (normaalipaineinen eli matalapaineglaukooma) aiheuttaa silmänpohjan papillan eli näköhermon nystyn kovertumisena ilmenevän näköhermovaurion ja siihen liittyvää etenevää näkökentän sumenemista ja hämärtymistä. Glaukoomalla on paljon riskitekijöitä, joista merkittävimpiä ovat kohonnut silmänpaine, ikä, sukurasitus, eksfoliaatio-oireyhtymä eli mykiön hilseytystauti ja likitaittoisuus. Glaukooma voi hoitamattomana johtaa sokeuteen.
Silmänpainetauti on toiseksi yleisin sokeutumisen syy maailmassa. Vanhasta viherkaihi-nimestä huolimatta glaukoomalla ei ole mitään tekemistä kaihin (vanha nimitys harmaakaihi) kanssa.
Suomessa on noin 80 000 glaukoomapotilasta. Yli 5 000:lla heistä sairaus on aiheuttanut pysyvän näkövamman. Vuosittain uusia tapauksia ilmenee noin 2 500. Sairauden esiintyvyys kasvaa iän myötä.
Tyypit
Glaukooma jaetaan useisiin alatyyppeihin, jotka ovat primaarinen avokulmaglaukooma, sulkukulmaglaukooma, synnynnäinen eli kongenitaalinen glaukooma, nuoruusiässä alkava eli juveniili glaukooma ja muista sairauksista aiheutuva eli sekundaarinen glaukooma. Sulkukulmaglaukooma jakaantuu akuuttiin eli äkilliseen ja krooniseen muotoon. Absoluuttinen glaukooma tarkoittaa glaukooman vuoksi sokeutunutta silmää ja fereabsoluuttinen miltei sokeutunutta silmää.
Oireet
Tavallisin glaukooman muoto eli primaarinen avokulmaglaukooma on tyypillisesti oireeton sairaus, joka vaurioittaa näköhermoa vähitellen. Glaukoomasta voidaan saada viitteitä mittaamalla silmänpaine ja tutkimalla näköhermon nystyä. Varsinainen diagnoosi edellyttää usein myös lisätutkimuksia.
Näköhermon pään muotoa voidaan mitata kolmiulotteisesti uusilla kuvantamismenetelmillä. Niiden avulla saadaan tietoa glaukoomavaurion etenemisestä, mutta pelkästään siihen ei pitkäaikaisseurantaa voi perustaa.
Muissa glaukoomamuodoissa voi esiintyä erilaisia oireita:
- Korkea silmänpaine
- Vetistys
- Valonarkuus
- Valon ympärillä näkyvä sateenkaarikehä
- Särky
- Punoitus
- Näkökyvyn vaihtelut
- Päänsärky
Hoito
Glaukooman etenemistä pyritään estämään lääkehoidoilla sekä toimenpidehoidoilla, kuten laserhoidolla tai leikkaushoidoilla. Hoito tapahtuu pääasiassa silmätautisessa erikoissairaanhoidossa.
Lääkehoito
Glaukoomaan on paljon erilaisia lääkkeitä, joista yleisimmät ovat prostaglandiinin kaltaiset lääkeaineet, kuten latanoprosti, travoprosti ja tafluprosti sekä beetasalpaajat, joista timololi on yleisin silmänpaineen hoidossa. Muita lääkkeitä ovat esimerkiksi betaksololi, brimonidiini, apraklonidiini, asetatsoliamidi, brintsoliamidi ja dortsoliamidi. Vanhin glaukoomalääke pilokarpiini on edelleen tärkein akuutin glaukooman hoitoon käytettävä parasympatomimeetti, mutta sen rooli avokulmaglaukooman hoidossa on nykyisin vähäinen.
Akuutin sulkukulmaglaukoomakohtauksen ensihoidoksi annetaan jo perusterveydenhuollossa asetatsoliamidia 500 mg laskimoteitse ja pilokarpiinia 10-15 minuutin välein paikallisesti silmätippoina. Potilas on kuitenkin tärkeää saada päivystyksellisellä kiireellisyydellä jatkohoitoon silmätautiseen erikoissairaanhoitoon.
Toimenpidehoidot
Ensisijainen akuutin sulkukulmaglaukooman toimenpidehoito on laserilla tehtävä iriodotomia, jossa silmän värikalvoon tehdään silmänpainetta laskeva aukko. Leikkaushoidoista tavallisimmin tehdään trabekulektomia. Glaukooman hoidossa voidaan käyttää myös sunttia, jonka avulla saadaan laskettua silmänsisäistä painetta.
Lähteet
- ↑ Silmänpainetauti (glaukooma) Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 28.2.2024.
- ↑ http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=14913/type=1
- ↑ Silmänpainetauti (glaukooma), Käypä hoito
- ↑ Yksilöllinen näkökenttätutkimus, Väitöskirjatiivistelmä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Uusia keinoja silmänpainetaudin seurantaan Yle.fi. Arkistoitu 13.2.2012. Viitattu 12.11.2010.
- ↑ a b Anja Tuulonen (2016). Glaukooma. Lääkärin käsikirja. Duodecim Kustannus Oy.
Aiheesta muualla
- Glaukoomasimulaattori | glaukooma.com Pfizer
- Verenpainetaudin ja glaukooman yhteydestä lisää näyttöä Yle, 2017