Tämän päivän artikkelissa haluamme puhua Euroopan rahoitusvakausväline:stä ja sen vaikutuksista elämäämme. Euroopan rahoitusvakausväline on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri sektoreilla, vaikuttamisesta talouteen ja politiikkaan suhteeseensa teknologiaan ja kulttuuriin. Viime vuosina Euroopan rahoitusvakausväline on noussut keskeiseen asemaan tiedotusvälineissä ja julkisuudessa, ja se on synnyttänyt sarjan pohdintoja ja analyyseja sen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksista. Siksi tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Euroopan rahoitusvakausväline:een liittyviä näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen mahdollisiin tulevaisuuden vaikutuksiin.
Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV; engl. European Financial Stability Facility, EFSF) on 9. toukokuuta 2010 muodostettu 16 euroalueen maan rahasto, joka voi myöntää lainaa ongelmiin ajautuneille maille. Euromaat antoivat rahastolle 440 miljardin euron takuut, jotka myöhemmin kasvatettiin 780 miljardiin euroon. ERVV:n päämaja on Luxemburgissa. Muodoltaan se on Luxemburgin lain mukainen osakeyhtiö. Sen johdossa on saksalainen Klaus Regling. ERVV voi myöntää lainoja jäsenmaan pyynnöstä Euroopan komission, IMF:n ja euroalueen valtiovarainministerien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.
Muita ongelmiin ajautuneita euromaita avustavia tahoja ovat IMF ja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM; engl. European Financial Stabilisation Mechanism, EFSM), joka on Euroopan komission kokoama ja taattu EU:n budjetista. Kreikalla on ollut erillinen pelastusohjelmansa, mutta loka-marraskuulle 2011 suunniteltu noin 113 miljardin euron suuruinen Kreikka II -paketti hoidetaan ERVV:n kautta. Irlantia tukevat lisäksi Britannia, Ruotsi ja Tanska bilateraalisilla sopimuksilla. Kesäkuun 2013 jälkeen ERVV ja ERVM on tarkoitus korvata Euroopan vakausmekanismilla (EVM; engl. European Stability Mechanism, ESM).
ERVV on tarkoitettu väliaikaiseksi ja se lakkautetaan 30.6.2013 jälkeen, sitten kun sillä ei enää ole lainoja euroalueen maille.
Komission mukaan ERVV ei ole Lissabonin sopimuksen yhteisvastuun kieltävän 125 artiklan vastainen, koska kyse on lainoista, ei velkojen ottamisesta muiden maiden vastattavaksi. Saksan valtiosääntötuomioistuin tutki Rahoitusvakausvälineen lainmukaisuutta ja totesi sen syyskuussa 2011 Saksan perustuslain mukaiseksi.
Tammikuussa 2012 luottoluokittaja Standard & Poor's laski rahaston luottoluokituksen parhaimmasta luokasta pykälän alemmas, koska sitä takaamassa ei ollut enää tarpeeksi AAA-maita. Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi vaati tuolloin, että rahaston lainanantokykyä pitää vahvistaa lisäämällä talletuksia siihen.
Helmikuussa 2015 Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että Kreikalle myönnetyt lainat ovat arvoltaan enää kolmanneksen niiden nimellisarvosta. ERVV on myöntänyt Kreikalle lainoja 142 miljardilla eurolla.