Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto

Nykymaailmassa Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto on jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ja vaikuttanut lukuisiin keskusteluihin ja päätöksiin eri aloilla. Sen merkitys on ylittänyt rajat ja sillä on ollut merkittävä vaikutus yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Kun jatkamme Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto:n tutkimista ja ymmärtämistä, tarve lähestyä sitä useista eri näkökulmista ja kriittisesti tulee ilmeiseksi. Tässä artikkelissa tutkimme Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto:n sisältämiä eri näkökohtia ja todellisuuksia tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta, joka on ollut ennen ja jälkeen nykyisessä maailmassamme.

Kartta Etelä-Norjan kansallispuistoista, Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto merkitty luvulla 12.

Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto on kansallispuisto Opplandin, Møren ja Romsdalin sekä Etelä-Trøndelagin läänien alueella Norjassa. Puisto on perustettu 1974. Kansallispuisto kattaa laajoja alueita Dovrefjellin vuoristosta. Kansallispuiston pinta-ala on 1 693 km². Ympäröivät muut suojelualueet mukaan luettuna suojelualueen pinta-ala on 4 367 km². Se on yksi suurimmista yhtenäisistä suojelualueista manner-Norjassa.

Alueen huomattavimmat vuoret ovat Snøhetta (2 286 metriä merenpinnasta), Storskrymten (1 985 m) ja Storkalken (1 880 m). Alueelle on 1930-luvulla siirretty amerikkalaisia myskihärkiä, joista on kehittynyt elinvoimainen kanta.

Lähteet

  1. a b Dovrefjell–Sunndalsfjella national park Directorate for Nature Management. Arkistoitu 2.12.2013. Viitattu 21.4.2015.