Dnepr (raketti)

Nykymaailmassa Dnepr (raketti) on edelleen erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Dnepr (raketti) kiinnostaa edelleen kaikenikäisiä ja -taustaisia ​​ihmisiä yhteiskunnallisen vaikutuksensa, populaarikulttuurin tai arkielämän merkityksen vuoksi. Dnepr (raketti) on ollut sen alkuperästä nykypäivän evoluutioon asti lukuisten tutkimusten, analyysien ja keskustelujen kohteena, jotka pyrkivät ymmärtämään paremmin sen laajuutta ja merkitystä. Tässä artikkelissa tutkimme Dnepr (raketti):n eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Dnepr-kantoraketin laukaisu

Dnepr on ukrainalainen kantoraketti. Se perustuu neuvostoliittolaiseen mannertenväliseen RS-20K-ohjukseen (josta käytetään toisinaan mediassa venäjän kielen näköistä PC-20-nimitystäkin; ohjuskäytössä raketin koodi oli esimerkiksi R-36M Vojevoda).

Muokattu SS-18-ohjus

Dnepr perustuu SS-18 ohjukseen. SS-18-ohjuksen koelaukaisut alkoivat 23. maaliskuuta 1986. Ohjuksia laukaistiin 36 kappaletta. Kuusi koelaukaisua epäonnistui. Ohjuksen Nato-tunnus oli SS-18 Satan. Tuota ohjusta on sanottu Neuvostoliiton vastineeksi Yhdysvaltain Tähtien sota (Strategic Defense Initiative) -avaruusasehankkeelle. Se voi selittää voimallisen Nato-koodinimen.

Kantoraketti

Ohjusten suunnittelija oli ukrainalainen Južnoje ja valmistaja ukrainalainen Južmaš. Ukrainalainen JSC "Hartron" (aiemmin NPO "Electropribor") suunnitteli uuden ohjausjärjestelmän.

Ohjuksesta kehitettyä Dnepr-1-kantorakettia käytettiin ensi kerran 21. huhtikuuta 1999, jolloin se laukaisi englantilaisen SSTL Company-yhtiön mikrosatelliitin. Kantorakettia markkinoiva Kosmotras International Space Company-yhtiö omistaa 150 SS-18-ohjusta (R-36M2), jotka voidaan muuttaa Dnepr-kantoraketeiksi. Ne piti START-2 -aserajoitussopimuksen mukaan romuttaa vuoteen 2007 mennessä. Vuonna 1999 kehitti yhtiö Dnepr-M-kantorakettiversion alkuperäisestä Dnepr-1-kantoraketista.

Laukaisut

Dnepr-kantoraketin hyötykuorma-osa (kärki)

Dnepr-kantorakettien laukaisut tehdään yleensä siiloista Baikonurin kosmodromilta Kazakstanissa, vuodesta 2006 myös Dombarovskin laukaisukeskuksesta Etelä-Venäjällä. Satelliittien rata on yleensä 650 km korkea ympyrärata, jonka inklinaatio 65 astetta vastaa Baikonurin leveysastetta.

Dnepr-kantoraketin kaikki laukaisut (Baikonurista ellei toisin mainita):

  • 21. huhtikuuta 1999: UоSAT-12 (Surrey Space Technology Limited, Englanti)
  • 26. syyskuuta 2000: MegSat-1 (Espanja), MegSat (Italia), UniSat (Italia), SaudiSat-1A ja 1B TiungSat-1 (Malesian avaruusjärjestö)
  • 20. joulukuuta 2002: LatinSat-A ja LatinSat-B (Argentiina), UniSat-2 (Italia), SaudiSat-1C (Saudi-Arabia), Rubin-2 (Saksa), TrailBlazer-demonstraattori (malline)
  • 29. kesäkuuta 2004: Demeter (Ranska), SaudiCompSAT-1, SaudiCompSAT-2 (Saudi-Arabia), LatinSAT-C, LatinSAT-D (Argentiina), AMSAT-Echo (Yhdysvallat, AMSAT-yhdistys), UniSAT-3 (Italia). Rata: 700 km × 850 km aurinkosynkroninen rata, jonka inklinaatio on 98 astetta.
  • 23. elokuuta 2005: JAXA:n OICETS ja INDEX. Rata: 600 km × 500 km aurinkosynkroninen rata, jonka inklinaatio on 98 astetta.
  • 12. heinäkuuta 2006: Genesis-1 (Yhdysvallat) laukaistiin 560 km korkealle ympyräradalle, jonka inklinaatio on 65˚. Laukaisu tehtiin Dombarovskista.
  • 27. heinäkuuta 2006: Useiden piensatelliittien – Belka (Valko-Venäjä)/ UniSat-4 & PiCPoT (Italia)/ Baumanets (Venäjä/ AeroCube-1, PolySat 1, PolySat 2, ICEcube-1, ICEcube-2, ION, KUTESat, Merope, Rincon 1, Voyager & SACRED (Yhdysvallat)/HAUSAT-1 (Etelä-Korea)/Ncube-1 (Norja)/SEEDS (Japani) – laukaisu epäonnistui. Kazakstan kielsi Dneprien laukaisun Baikonurista perustellen kieltoaan tällä epäonnistuneella laukaisulla.
  • 28.6. 2007 Genesis-II-satelliitin laukaisu Dombarovskista oli onnistunut.
  • 29.7.2009 Dubaisat-1 laukaisu Baikonurista.
  • 8.4.2010 ESAn Cryosat-2 laukaisu Baikonurista.
  • 15. kesäkuuta 2010 Ruotsin Prisma sekä Picard ja BPA-1 laukaistiin Jasnistä
  • 21. kesäkuuta 2010 Saksan TanDEM-X laukaistiin Baikonurista
  • 17.8.2011 laukaistiin lukuisa piensatelliitteja

Ohjuksen luotettavuus oli tuotannon alkuvaiheessa 84 %. Kantoraketin luotettavuus oli vuonna 2006 noin 86 %, joka – vaikkakin on kaukana Delta II:n ja Sojuzin yli 98 %:n luotettevuudesta - on riittävä näin huokealle kantoraketille, jolla laukaistaan pieniä satelliitteja. Esimerkiksi yliopistosatelliittien valmistajille kukin menetys on kuitenkin suuri, koska se voi merkitä jopa 100 % kansallisesta tai ainakin kyseessä olevan tutkimuslaitoksen satelliittiohjelmasta. Vuoteen 2007 mennessä Dnepr-kantoraketin kahdeksasta laukaisusta seitsemän on onnistunut. Vuoden 2006 viimeinen laukaisu epäonnistui, joka merkitsee muun muassa raketin luotettavuuden uutta analyysiä. Vuosien 2007-2011 laukaisut ovat onnistuneita, mikä kertoo lastentautien lopusta.

Teknisiä tietoja

  • raketilla voidaan laukaista 4 500 kg hyötykuorma matalalle kiertoradalle (LEO).
  • ensimmäisen rakettivaiheen työntövoima on 4 525 000 N.
  • raketin massa tankattuna on 211 000 kg. Rungon halkaisija on 3 m. Raketin pituus on 34,3 m.
  • rakettimoottori RD-274 käyttää nesteajoainetta (N2O4/UDMH). Päämoottori nesteajoainetta käyttävä RD-0255, ja sen työntövoima on 770 kN.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla