Nykyään Destia on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Tekniikan kehittyessä ja tiedonsaannin myötä yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan Destia:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmassa. Olipa kyseessä historiallinen, tieteellinen tai kulttuurinen lähestymistapa, Destia on vanginnut kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten mielikuvituksen. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Destia:n keskeisiä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tarkoituksena on valaista aihetta, joka on edelleen keskustelun ja pohdinnan aiheena tänään.
Destia Oy | |
---|---|
Yritysmuoto | osakeyhtiö |
Perustettu | 2008 |
Toimitusjohtaja | Tero Kiviniemi |
Puheenjohtaja | Tero Kiviniemi |
Kotipaikka | Vantaa, Suomi |
Toimiala | infra-ala |
Liikevaihto | 574,8 milj. € (2021) |
Liikevoitto | 21,5 milj. € (2021) |
Tilikauden tulos | 17,4 milj. € (2021) |
Henkilöstö | 1 647 (keskim. 2021) |
Emoyhtiö | Colas-konserni |
Kotisivu |
www |
Destia Oy on infrastruktuurialan yritys ja alan markkinajohtaja Suomessa. Se suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää liikenneväyliä ja ympäristöjä liikenteelle, teollisuudelle ja elämiseen.
Destia kuuluu ranskalaiseen infra-alalla toimivaan Colas-konserniin.
Destian historia alkaa vuosina 1799–1809 Suomen alueella toimineesta ja Kustaa IV Aadolfin perustamasta Kuninkaallisesta Suomen Koskenperkausjohtokunnasta (Kungliga Finska Strömrensningsdirektionen). Sen toiminta laajeni sittemmin myös tieverkon, siltojen, rautateiden ja satamien rakentamiseen ja niiden ylläpitoon.
Vuonna 1925 perustettiin Tie- ja vesirakennushallitus (TVH), joka jatkoi tieverkon kehittämistä ja rakentamista Suomessa.
TVH:ta seurasi Tie- ja vesirakennuslaitos TVL.
Vuonna 1998 Tielaitoksen hallinnolliset viranomaistehtävät erotettiin varsinaisesta tienpidosta, mutta tuotanto, suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito kuuluivat yhä viranomaistoimintaan. Tielaitos alkoi valmistautua avoimeen kilpailuun.
Vuonna 2001 Tielaitoksen tuotanto ja hallinto erotettiin lopullisesti. Tiehallintoon siirtyi sekä tienpito että tienpidon tilaus.
Tieliikelaitos taas alkoi kilpailla tiealan urakoista maarakennusyritysten kanssa. Kilpailu tosin avattiin vaiheittain, ja täysin avoimen kilpailun aika koitti tammikuussa 2005. Tieliikelaitos oli valtion liikelaitos. Toukokuussa 2002 hallitus ehdotti, että sen nimeksi tulisi Tietapio.
Destia-nimi syntyi 14. helmikuuta 2007, kun Tieliikelaitos otti käyttöön sen markkinointinimenään. Nimi voidaan juontaa latinan sanasta destinatus ("päättäväisyys") tai englannin sanasta destination ("määränpää"). Uusi nimi valittiin henkilöstön ja asiakkaiden keskuudessa toteutettujen haastattelujen ja testien perusteella. Nimi pyrkii olemaan kansainvälinen, erottuva ja positiivinen, mutta silti suomalaisen suuhun sopiva nimi.
Vuoden 2008 alussa Destiasta tuli valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka perustettiin jatkamaan Tieliikelaitoksen liiketoimintaa. Tammikuussa kerrottiin, että valtio suunnitteli liikelaitosjärjestelmänsä purkamista, sillä EU:n komissio oli moittinut Destian erikoisasemaa, joka suojasi sitä muun muassa konkurssilta.
Lokakuussa 2009 eduskunta myönsi hallitukselle luvan luopua Destian osake-enemmistöstä äänin 103-61. Samalla tehtiin vastaavat päätökset myös työkoneiden huoltoyhtiö Raskonesta ja kaivosalan tutkimusyhtiö Labtiumista. Samassa kuussa valtioneuvosto päätti eriyttää Destian lauttaliiketoiminnan erilliseksi kokonaan valtion omistamaksi valtionyhtiöksi. Suomen Lauttaliikenne Oy (Finferries) aloitti toimintansa tammikuussa 2010.
Vuonna 2011 NCC Roads osti Destian ja Destia Kaluston asfalttipäällystepuolen liiketoiminnan. Kilpailuvirasto esitti ensin kaupan kieltämistä, mutta kun markkinaoikeus asetti kaupalle tiukat ehdot, se tyytyi päätökseen.
Vuonna 2012 kerrottiin, että elinkeinoministeri Jyri Häkämies oli valmis viemään Destian, Altian, Editan ja Ekokemin pörssiin.
Vuonna 2013 Destian liikevaihto oli vajaa 500 miljoonaa euroa.
Toukokuussa 2014 kerrottiin, että Suomen valtio myy Destian Ahlström Capitalille. Valtioneuvoston mukaan myynti selkeytti kilpailutilannetta infra- ja rakennusalalla.
Heinäkuussa 2018 Destian toimitusjohtajana aloitti Tero Kiviniemi.
Vuonna 2020 Destialla oli noin 1700 työntekijää ja sen liikevaihto oli noin 564 miljoonaa euroa. Se oli Suomen suurin infra-alan yhtiö.
Elokuussa 2021 kerrottiin, että Ahlström myy Destian ranskalaiselle Colas-konsernille, joka toimi 50 maassa.
Vuonna 2021 Destialla oli noin 1650 työntekijää. Destian liiketoimintaryhmiä ovat:
Destia kuuluu ranskalaiseen infra-alalla toimivaan Colas-konserniin, joka taas kuuluu pörssilistattuun Bouygues-konserniin. Vuonna 2022 Colasilla oli noin 57 000 työntekijää viidellä eri mantereella ja sen liikevaihto vuonna 2021 oli 13,2 miljardia euroa. Liikevaihdosta 70 prosenttia tuli väylärakentamisesta ja niiden kunnossapidosta, viidesosa rakennusmateriaaleista ja noin kymmenesosa rautatierakentamisesta. Vuonna 2020 konsernin liikevaihdosta 45 prosenttia tuli Ranskasta ja 20 prosenttia muualta Euroopasta.
Destia suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa infrastruktuuria, kuten sähköverkkoja, siltoja, teitä ja ratoja, elinympäristöjä, telematiikka- ja valaistusratkaisuja. Sen asiakkaita ovat muun muassa teollisuus- ja liikeyritykset, kunnat ja kaupungit sekä valtionhallinnon organisaatiot.
Vuonna 2022 Destian palveluita olivat:
|
|
|
Destian ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Kelikeskus toimii syyskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin ympärivuorokautisesti. Sen tehtävä on varmistaa teiden laadukas talvikunnossapito koko Suomessa tuottamalla sääennusteita teiden kunnossapitäjien käyttöön. Keskus on perustettu vuonna 1991.
Esimerkkejä Destian projekteista: